Etymologiadata:imsm:hambas/th

Sanatista
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Thomsen 1869: 73 + + ← ba vrt. lt žam̃bas ’terävä kulma t. reuna, terä; helma; viilto, lovi’, lv zobs mksl зѫбъ ’hammas’ Lähtömuoto = mia jámbha-h ’hammas’, kr γόμφος ’tappi, vaarna, kynsi’, msk kambr, ta kam ’kampa’; sanan merkitys muuttunut liettuassa, mutta säilynyt lätissä ja slaavissa
Donner 1884 TIZ: 263 + Puolesta Lt š ja ž edustuvat ims:ssa h:na
Thomsen 1890: 146 + + Puolesta Ba soinnilliset klusiilit edustuvat monissa lainoissa samoin kuin soinnittomatkin, sillä ims soinnilliset klusiilit ovat tulleet kieleen paljon myöhemmin; ims h on vasta etäsukukielistä erkaantumisen ja ba kontaktien jälkeen kehittynyt aiemmasta š:stä; balttilaisperäiseen sanastoon kuuluu muitakin ruumiinosien nimiä, kuten kaula, napa ja reisi
Būga 1922: 88 + Puolesta Lähtömuoto < ie *ǵonbhos [p.o. *ǵombhos] ’hammas’
LEW 1965: s.v.žam̃bis + Puolesta Lähtömuodon vastineita myös alb dhëmb ja tokA kam B keme 'hammas'
Larsson 1981 ASLU (3:2): 26 + Puolesta Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja l. uusia nimiä jo vanhastaan tunnetuille asioille.
SEGV 1994: s.v.ammaZ + Puolesta Ie *ǵombhos ⇐ *ǵembh- ’purra’
Koivulehto 2008 FS Kortlandt: 309 + Puolesta Myös harja ja karva ovat balttilaisperäistä ruumiinosasanastoa
Vaba 2018 LU: 106 + Puolesta Myös haven, kiire, leuka ja mokka ovat balttilaisperäistä ruumiinosasanastoa

Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli