Balttilaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Thomsen 1869: 73
|
|
+ |
+ |
|
← ba vrt. lt žam̃bas ’terävä kulma t. reuna, terä; helma; viilto, lovi’, lv zobs mksl зѫбъ ’hammas’
|
Lähtömuoto = mia jámbha-h ’hammas’, kr γόμφος ’tappi, vaarna, kynsi’, msk kambr, ta kam ’kampa’; sanan merkitys muuttunut liettuassa, mutta säilynyt lätissä ja slaavissa
|
| Donner 1884 TIZ: 263
|
+ |
|
|
|
Puolesta
|
Lt š ja ž edustuvat ims:ssa h:na
|
| Thomsen 1890: 146
|
+ |
+ |
|
|
Puolesta
|
Ba soinnilliset klusiilit edustuvat monissa lainoissa samoin kuin soinnittomatkin, sillä ims soinnilliset klusiilit ovat tulleet kieleen paljon myöhemmin; ims h on vasta etäsukukielistä erkaantumisen ja ba kontaktien jälkeen kehittynyt aiemmasta š:stä; balttilaisperäiseen sanastoon kuuluu muitakin ruumiinosien nimiä, kuten kaula, napa ja reisi
|
| Būga 1922: 88
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Lähtömuoto < ie *ǵonbhos [p.o. *ǵombhos] ’hammas’
|
| LEW 1965: s.v.žam̃bis
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Lähtömuodon vastineita myös alb dhëmb ja tokA kam B keme 'hammas'
|
| Larsson 1981 ASLU (3:2): 26
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Balttilaiskielen korkea prestiisi kontaktiaikana toi kantasuomeen luksuslainoja l. uusia nimiä jo vanhastaan tunnetuille asioille.
|
| SEGV 1994: s.v.ammaZ
|
|
|
+ |
|
Puolesta
|
Ie *ǵombhos ⇐ *ǵembh- ’purra’
|
| Koivulehto 2008 FS Kortlandt: 309
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Myös harja ja karva ovat balttilaisperäistä ruumiinosasanastoa
|
| Vaba 2018 LU: 106
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Myös haven, kiire, leuka ja mokka ovat balttilaisperäistä ruumiinosasanastoa
|
Kantasuomen balttilaislainat -teoksen koeversion artikkeli
