Etymologiadata:imsm:haltia/KBL

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*HALTIA > sm haltia, ka haltie; ⇒ *-in > va haltiain; ⇒ *-s > vi haldjas s.

A ihmishahmoinen luonnon t. asuinpaikan henki; etiäinen, suojelushenki; B omistaja, isäntä, emäntä; C lapsenvanhempi; D hoitaja; E rohkeus, hallitsevuus; F vaakasuora kannatinparru

Merkitysten levikki
AB AbCef ABcDef ABd AB Abde Abde Ab AB A
A
A a A A A
*haltija
*haltija ~ *haltijas
*haltijas

+vsm AB; myös ’valtias, johtaja, esimies; kasvattaja, opettaja’

⇒ va haltiain, Lo haltein, Pp haltio, ink haltee, R alde A

Balttilaislainaetymologia

< kksm *šaltia

← kba *źalh(k)tias > lt žal(k)tỹs 1 rantakäärme, Natrix natrix; 2 käärme-eläin; 3 paratiisin käärme; kuv. pahuus; 4 ilkeä, ilkiö; 5 eräänlainen kirous; lv zal̑(k)tis, zal̑(k)sis rantakäärme, Natrix natrix

(LEW, SEJL) ⇐ kba *źaljas, haljas, t. (AlEW) ⇐ kba *źalga-> lv zal̃gs hohtava

Liukkonen 1999: 35–7 (^ jo Harvilahti 1990: 70–1) esittää s:ia haltia A ba lainana erotettavaksi s:sta haltija BCDhallita ← ge. Haltian mytologisen olennon nimityksenä Liukkonen juontaa rantakäärmeestä, jota sekä Baltiassa että Suomessa tiedetään pidetyn kotieläimenä esikristillisen perinteen mukaan. Kotikäärmeen katsottiin haltioiden tapaan suojelevan taloa ja karjaa.

Muut selitykset

1. Thomsen 1869: 115 esittää sanaa johdokseksi ⇐ sm hallita ← ge. Karsten 1934a: 109 kuitenkin huomauttaa, ettei johdossuhde ole odotuksenmukainen, vrt. hallitsijahallita.

2. Karstenin 1934a: 109 mukaan halti(j)a ← ksk m *halđia(z) ⇒ mru bø̄na-hælde ’rukoilu, rukoukset’, sam-hælde ’yhteisyys, yhteisö’, up(pe)-hælde ’ylöspito, hoitaminen’, væl-hælde ’hyöty, etu’

Päätelmät

Mytologinen merkitys A on verrattomasti laajalevikkisin ja vaikuttaa siten vanhimmalta. Oletetulta sk lähtömuodolta ei tavata mytologisia merkityksiä, mutta sen kantaverbistä, msk halda ’pitää (kiinni, hallussaan)’ (^LägLoS s.v. haltija) on johdettavissa sk kielistä kadonnut substantiivi, jolla on ollut kaikki t. useimmat s:n *haltija merkitykset. Näistä A, BCD, E ja F vaikuttavat neljältä erilliseltä lainalta.

Ba sanaa pidetään johdoksena ’vihreätä’ merkitsevästä a:sta. S:n mytologiset nykymerkitykset lienevät vasta kristinuskon muovaamia, mutta tarhakäärmeen ja kodinhaltian yhteiset ominaisuudet jo vanhempia. Ba selitys törmää kuitenkin äännesuhteeseen: odotuksenmukainen laina-asu olisi **halcia.

Ei ← ba, vaan← ge.

Murteet merkitysten levikkikartalla
Lo Ep Pp Sa Kk Vie Ek Au ly ve
ink
S L K I R va
li M T V