Etymologiadata:imsm:habas
*habas
Vastineet:
- Suomi: havas
- Karjala:
- Vepsä:
- Vatja:
- Pohjoisviro:
- Eteläviro:
- Liivi:
Kantasuomalainen etymologia ei riittävän perusteltu // pksm. *habas (J.K.)
SSA:n sana-artikkeli
havas (: hapaan; Koll 1648; laajalti murt.) ’verkko, rysäkudos; nuotan osaverkko / Netz; Teilnetz des Zugnetzes’
< ksk *hāƀaz (> mn háfr ’haavi; rysä’, nn haav id., mr hāv-, nr håv ’haavi’). Vrt. haavi.
Lähdekirjallisuus:
- SKES 1955 63 (epävarmoja vastineita ka ly ve vi md)
- Koivulehto Vir 1979 271–72 (sm < ksk)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1979 Vir: 271–2 | + | ← ksk *hābaz > msk háfr, no håv ’haavi, rysä’, ru håv ’haavi’ | kge ē > ksk, geL ā on tapahtunut varhain, ennen kuin ksm pitkät väljät ja suppeat vokaalit syntyivät, joten pitkän vokaalin lyhyt edustus on myös ge/sk lainoissa malja, laho, paha, pino, rikas ja runo | |||
| Koivulehto 1994 RGA: 85 | + | Puolesta | Muita nuoria, sidoksia, vitsoja ja verkkoja tarkoittavia ge lainoja ovat nuora, lieka, vanne, raippa, vaula, vitsa, nuotta ja verkko | |||
| Koivulehto 1997 FUSprKont: 30 | + | Puolesta | ims sanalla on saamessa germaanisperäinen vastine [ks. tarkemmin] | |||
| Heikkilä 2014: 61 98 | + | Tarkennus: ← geLuo | sama vokaaliedustus on myös ksk lainoilla kavio, katsoa, jana ja kaljama | |||
| Pystynen 2018: 72 | + | Puolesta | sama vokaaliedustus on myös geLuo lainoilla laho, malja, paha ja ?paljas; myös h-edustus osoittaa lainan kantagermaania nuoremmaksi | |||
| Schalin 2018: 66 | x | Tarkennus: ← ksk | sama vokaaliedustus on myös geLuo lainoilla haja- ja hätä, joissa h- ← kge s-, mutta tässä edustus h- ← kge h- osoittaa lainan niitä nuoremmaksi |
Hylätty etymologia: ← ba, vrt. lt žãbas ’oksa, risu’, ks. Koivulehto 1997 FUSprKont 30