Etymologiadata:imsm:hämärä
*hämärä
Vastineet:
- Suomi: hämärä
- Karjala: hämärä
- Vepsä: hämär
- Vatja: ämärä
- Pohjoisviro: hämar
- Eteläviro: hämmär
- Liivi: ämār
mksm. *hämä-rä < kksm. *šämä < vksm. *šämä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
hämärä (Agr; laajalti murt.) ’dunkel, undeutlich; Dunkel, Dämmerung’, hämärtää, hämärtyä; hämärikkö (et. itämurt.) ’hämärän aika’
~ ink hämärtüä ’hämärtyä’ | ka hämärä (a.), hämäri (s. ja a.) ’hämärä, hämärän aika’, hämärteä ’hämärtää’, hämärtyö ’hämärtyä’ | ly hämär ’hämärän aika’, hämärdüdä ’hämärtyä’ | ve hämär ’hämärä, hämärän aika’, hämarzuda ’hämärtyä’ | va ämärikko, Kukk hämärä ’hämärä, hämärän aika’ | vi hämar ’hämärä’, hämardada ’hämärtää’, hämarduda ’hämärtyä’, hämarik ’hämärän aika’ | li ämār ’hämärä’, ämārdə ’hämärtää’ (ka t. ve > ven gémerja, jámerja ’hämärän aika’).
~ ink hämärtüä ’hämärtyä’ | ka hämärä (a.), hämäri (s. ja a.) ’hämärä, hämärän aika’, hämärteä ’hämärtää’, hämärtyö ’hämärtyä’ | ly hämär ’hämärän aika’, hämärdüdä ’hämärtyä’ | ve hämär ’hämärä, hämärän aika’, hämarzuda ’hämärtyä’ | va ämärikko, Kukk hämärä ’hämärä, hämärän aika’ | vi hämar ’hämärä’, hämardada ’hämärtää’, hämarduda ’hämärtyä’, hämarik ’hämärän aika’ | li ämār ’hämärä’, ämārdə ’hämärtää’ (ka t. ve > ven gémerja, jámerja ’hämärän aika’).
Samaa deskr.-sävyistä pesyettä ovat myös s.v. hämy, hämätä ja hämmentää main. sanat. Tässä yhteydessä esitetyt etäsukukielten sanat (mdE tšemeń, M šämen ’ruoste’ | tšer šeme ’musta’ | votj džomi̮t ’hämärä’ | syrj t́śim ’siniharmaa; hämärä’) ovat äänt. edustuksensa perusteella kokonaan eri alkuperää; samoin äänt. syistä on hylättävä sanalle esitetty germ lainaetymologia (germ *þemaz, vrt. mys demar ’hämärä’).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 127 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 123 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 84 (+ ve)
- VW 2 1876 139 (+ li syrj)
- Setälä 1890–91 ÄH 267 (+ ka md tšer)
- Pogodin 1904 Severnorussk 22 (ve > ven)
- Kalima Vir 1905 43 (ims > ven)
- Neuhaus 1908 Sprachlehre 137 (< germ)
- Wiklund 1913 MO 6 163 (< germ)
- SKES 1955 97 (+ ly, ? votj)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1997 FS Kiviniemi: 162 | ⇐ ksm *šämä ← kge *sǣma- > msk sámr ’tummanharmaa’ isl sámur ’tumma; likainen’, no murt. sam ’id.; epäselvä, hämärä’; samasta adjektiivista myös ⇒ hämäläinen, Häme | |||||
| de Smit 2019 FUM: 42 | x | x | Vastaan (puoltoargumentein) | Sk sanueella ei ole varmoja vastineita, joten msk ? ← ims *samV (⇒ sm samea), ellei sitten ?? < kge sǣma- ← kur *śēmä- 'musta', vaikka tämä sanue ei edustu ims:ssa eikä saamessa |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| de Smit 2019 FUM: 40 42–3 50 | + | + | ← ba, vrt. lt šė́mas 'sinervä' lv sę̄ms [oik. latg sāms 'kirjava']; ma шем 'musta' mieluummin = mns | Ba lähtömuoto = mia śyāma- 'musta, tumma'; vokaalisuhteeseen vrt. vi vähi 'rapu' ~ lt vėzys, lv vēzis id.; marissa ei ole useita balttilaislainoja [ks. tarkemmin] |
Hylätty etymologia: ← ba, vrt. lv sirms 'harmaa', ks. de Smit 2019 FUM 43
Hylätty etymologia: ur: = ers чемень, mkš šäməń 'ruoste', ma шем 'musta', udm ӝомыт 'hämärä, himmeä' ko (??) ćim, ks. de Smit 2019 FUM 43