Etymologiadata:imsm:elki

*elki

Vastineet:

• Suomi: elki, elje
• Karjala: elgo
• Vepsä: eľgetoi, öugotō ←

pksm. *elki (J.P.)

SSA:n sana-artikkeli

elki, mon. eljet (Agr »heidän elghiens»; paik. länsimurt.), elje: elkeet (murt. myös eljeet; paik. länsi- ja itämurt.) ’paha tapa; juoni, oikku; (elki vanh. kiel. myös) luonne, tapa / schlechte Angewohnheit, (übler) Streich, Laune; Charakter’, -elkinen: häijyn-, pahanelkinen ’pahantapainen’, elkeä (elkiä IGrape 1779; ei tietoja murt.) ’häijy, ilkeämielinen, iljettävä, paheellinen’
~ kaE au elgo ’äly, järki, ymmärrys; tapa’, elgovuo ’oppia, viisastua’ | ve eĺgetoi, öugotō ’älytön, tyhmä’

mahd. < baltt, vrt. liett elgesỹs ’käytös’, elgìmasis ’id., menettely’, el̃gtis ’käyttäytyä’. Epätodennäköinen on selitys, että sm elkeä (josta sanasta ei ole varmoja tietoja) olisi < kgerm (ksk) *elhia- (*elgia-), vrt. mn illr ’moraaliton, syntinen; vihamielinen, paha, vahingollinen; huono, vähäarvoinen; vaikea; niukka, säästäväinen’. Sm iljetä (: ilkeän t. ilkenen), jota on verrattu ve elgeta sanaan, kuuluu ilm. sm ilkeä (ks. tätä) sanan yhteyteen. Vrt. eljentää.

Lähdekirjallisuus:

• Thunmann 1772 Untersuch 90 (sm ~ liett)
• Karsten 1915 GFL 79 (~ sm ilkeä; < kgerm)
• Kettunen 1922 LVeHA 1 41 (ve elgeta ~ sm iljetä)
• Kettunen 1925 EKirj 19 368 (+ ve)
• Kalima 1936 BL 92 (+ au; < baltt)
• SKES 1955 36–37 (? < baltt)
• *Hakanen 1964 Sananj 6 58–75

[elki Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Kalima 1936: 85 92	+				← ba, vrt. lt elgesỹs 'käytös', elgìmasis id., 'menettely' el̃gtis 'käyttäytyä'; ? myös ~ ilki-
Junttila 2015: 219			x		Tarkennus: joko ← ba johdosnomini ⇐ lt elgtis< t. ⇐ *elket-, vrt. ve elgeta ← ba vrt. lt elgtis	Ba kielistä kadonneesta, verbikorrelaatin perusteella rekonstruoitavasta nominista on lainautunut myös karsta; takaperoisjohdos taas on kina ⇐ kinata ← ba

EVE:n sana-artikkeli

EVE:elki