Etymologiadata:imsm:elki/KBL

From Sanat
Jump to navigation Jump to search

*ELKI > sm elki (⇒ elje);.

A (tav. mon.) paha tapa, kuje, juoni, oikku, ilkeys s.

Merkitysten levikki
A a a

vsm A

⇒ vsm (Hä) elkeä ’häijy, ilkeämielinen, iljettävä, paheellinen’; Lo–Ep Sa -elkinen -tapainen; Hä Ep (Kp) Sa Kk elkeet (~ eljeet) kujeet, juonet; Ek Au ellendeä = ly ve elgeta: elgenda- ymmärtää; ve eľgetoi järjetön; ~ Ek (Au) elgo tapa; järki, ymmärrys ⇒ Ek Au ellotoin = ve elgotoi järjetön

Balttilaislainaetymologia

< kksm *elki

← baP *elgi- ⇐ kba *elg-ia- (AlEW kerjätä) t. (SEJL s.v. algà) *alg-ia- > lt el̃g|ti: -ia: -ė 1 tehdä, toimia, pärjätä t. tulla toimeen; 2 vaikuttaa jhk, jkhun; 3 kerjätä, pyytää, anoa; refl. -s 4 ansaita elantonsa, käydä kauppaa, harjoittaa jtk; käyttäytyä (huonosti), valittaa; 5 käyttää, hyödyntää; 6 olla tekemisissä jnk kanssa, olla jnk ystävä; 7 tyytyä jhk, ruokkia itsensä jllak, elää jllak; 8 elää; 9 raataa, tehdä työtä (kitkuttaa, tulla jotenkuten toimeen); lv elgt 1 jankuttaa; 2 tungetella, vaatia tunkeilevasti; refl. -iês hillitä itsensä

⇒ lt elgesỹs ~ elgesis käyttäytyminen, käytös

⇒ lt elgìmas käyttäytyminen, käytös

⇐ (SEJL ?) kba *algah > lt algà, lv àlga palkka

⇐ kie *h2elgwh- (LIV 263–4) ⇒ mia árhati ansaita; kr ἀλφή ansio; ym. ie

Kalima 1936a: 85, 92 esittää ims sanueen lähtökohdaksi lt s:eja elgesys ja elgimas sekä v:iä elgtis. Junttila 2015c: 219 tarkentaa, että lähtömuotona on voinut olla joko ba nominijohdos (⇐ lt elgtis) t. ba verbi, josta lainautunutta muotoa edustaa ve elgeda. Ba kielistä kadonneesta, verbikorrelaatin perusteella rekonstruoitavasta nominista on lainautunut myös *karsta; takaperojohdos taas on sm kina ⇐ *kinattak.

Päätelmät

Sm s:n merkityksiin ovat vaikuttaneet yhtäältä elää-verbin johdos ele, toisaalta germaanisperäinen (LägLoS ? ← ge) ilkeä, joka lienee motivoinut myös vsm johdoksen elkeä. (LägLoS pitää myös a:a elkeä mahdollisena vanhana ge lainana, mikä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä SMS tuntee sanan vain Suoniemeltä.) Tätä taustaa vasten on mahdollista, että s:n *elki aiemmat merkitykset ovat olleet suunnilleen samat kuin Ek johdoksella elgo ’tapa; järki, ymmärrys’, ja siitä on johdettu myös *elke-ntä- ’ymmärtää’. Tällöin johdossuhde kba *elg-ia- t. *alg-ia- (’ansaita’ >) ’kerjätä’ > lt elgti ’käyttäytyä (huonosti)’ ⇒ elgesys, elgimas ’käytös’ on tulkittava siitä erilliseksi ja s:n elki merkitys ’paha tapa, ilkeys’ vain sattumalta samansuuntaiseksi.

Toisaalta *elki on alun perinkin voinut tarkoittaa ’pahaa tapaa’, jolloin *elke-ntä- on eri lähtöä. Tällöinkin s:lla on tunnistettava merkitysyhteys vain ilmeisen nuoreen lt johdokseen, joten ba etymologia jää epätodennäköiseksi.

Tuskin ← ba.