Etymologiadata:imsm:elä-
*elä-
Vastineet:
- Suomi: elää
- Karjala: eleä
- Vepsä: eläda
- Vatja: elää
- Pohjoisviro: elama
- Eteläviro: elämä
- Liivi: je’llõ
mksm. *elä- < kksm. *elä- < vksm. *elä- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
elää (Agr; yl.) ’leben’, elävä, elin (Europ 1853), eliö (Eurén 1860), eläin (aik. myös eläjän, eläjäin; Agr), elanto (Hemm 1605), elämys (Agr ’elämä, elämän sisällys’); elatus (Agr)
~ ink ellǟ ’elää; tulla toimeen; asua’, ellǟvä, ellǟn ’eläin’ | ka eleä ’elää; asua, oleskella, olla tavallisesti’, elävä | ly eĺädä, elada ’elää; asua’, eĺab ’elävä’ | ve eĺädä, elada ’elää’, eĺäb ’elävä’ | va elǟ ’elää’ | vi elada ’elää; asua’, elav ’elävä, elollinen; eloisa, vilkas’ | li jeʾllə ’elää; tehdä, tehdä työtä, käydä (olut)’, jelāb ’elävä; eloisa, iloinen’
~ ink ellǟ ’elää; tulla toimeen; asua’, ellǟvä, ellǟn ’eläin’ | ka eleä ’elää; asua, oleskella, olla tavallisesti’, elävä | ly eĺädä, elada ’elää; asua’, eĺab ’elävä’ | ve eĺädä, elada ’elää’, eĺäb ’elävä’ | va elǟ ’elää’ | vi elada ’elää; asua’, elav ’elävä, elollinen; eloisa, vilkas’ | li jeʾllə ’elää; tehdä, tehdä työtä, käydä (olut)’, jelāb ’elävä; eloisa, iloinen’
= lp ællet ’elää, käydä jssak’, Lu ielēp, ǟlēp ’elävä olento’, N ǣlĕb ’kotieläin’ | tšerL əlem, I ilem ’elää; asua’ | votj uli̮ni̮, ulni̮, uwi̮ni̮ ’elää, olla’, ulep ’elävä’ | syrj olni̮, ovni̮, ōni̮ ’elää, olla’ | ? vogE ilt-, I L jält, L jelt-, P jalt- ’parantua, virkistyä’ | ? ostjI jĕləw, E jĕtəp, P jiləp ’uusi, tuore (liha, kala, lumi)’ | unk él ’elää’, élő ’elävä’ || samJr jīĺe- ’elää’, jilibea ’elävä’ | Jn iði-, jire- | T ńile- ’elää’ | slk ela-, ilá-, īla- id. | Km t́ili ’elävä’ | Taigi ilinde id.
Ks. myös ele, elo, elpyä, eläke, elämä.
Lähdekirjallisuus:
- Fogel 1669 Käsik 4 (sm ~ unk)
- Rudbeck 1717 Spec 79 (sm ~ unk)
- Sajnovics 1770 DemH 35 (lp ~ unk)
- Ganander 1786 NFL 1 58 (+ vi)
- Porthan 1786 OS 4 140 (+ vi)
- Gyarmathi 1799 Aff 211 (+ tšer votj syrj), 214 (+ sam)
- Klaproth 1823 Sprachatlas XVIII (+ ka)
- Sjögren 1849 MélR 1 184 (+ li)
- Ahlqvist 1856 WotGr 124 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 82 (+ ve)
- MUSz 1873–81 773 (+ vog)
- SKES 1955 37–38 (+ ly ostj)
- E. Itkonen 1960 LpChr 184 (? vog ? ostj)
- MSzFE 1967 145–46 (myös vog ostj)
- TESz 1 1967 736–37
- DEWOS 1970 359–60 (? vog ? ostj)
- Illitš-Svitytš 1971 OSNJa 267 (+ drav alt)
- Häkkinen 1987 ES 30
- UEW 1988 73 (myös vog ostj)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| MUSz 1873: s.v. él | + | + | = saa [P eallit 'elää; elää, olla taivuttelulle alttiina (esim. rauta reen jalaksessa); jaksaa, pärjätä (nälättä), voida; käydä jssak', yleissaamelainen], maI илаш, L ӹлӓш 'elää; asua', ko овны 'elää', udm улыны 'elää; asua', unk él 'elää', mnsI jält 'parantua, virkistyä, elpyä' | |||
| SKES 1955: s.v. elää | Tarkennus: = saa ma pe unk mns, haI jĕlwäγlǝ, P jilpalə- 'virota henkiin', nenT илесь 'elää; asua', en iði-, jire-, ngan ńile-, slk ela-, ilá-, īla- 'elää', kam t́ili, tvg ilinde 'elävä' | |||||
| Aikio 2015 LU: 8 | + | Tarkennus: tähän myös mnsE jil-, I L jäl-, P jal- 'mennä, kulkea, vaeltaa' (< kmns *jäl-), haI jĕl- 'mennä; käydä' (< kha *jil-); aiemmin esitetyt mns ja ha vastineet ovat näiden johdoksia; kur merkitys sekä 'elää' että 'käydä (jossakin)' | saamelaiskielten vastineilla tavataan kumpaakin merkitystä | |||
| UED 2020: s.v. elä- | x | + | Tarkennus: = saaE jieledh, Pi ielliet, L iellet 'elää', P eallit, I eelliđ, Ko jiẹ´lled, Ki е̄лле, T jiel̜l̜ed 'elää; käydä' (< ksaa *ealē-), ma (< kma *ĭl-), pe (< kpe *ol-), unk mns (< kmns *jäl-), ha (< kha *jil-), sam (< ksam *(j)elä-) < kur *elä- | esitetyt md sanat eivät kuulu tähän; mns johdoksista [ks. tarkemmin] |