Onomatopoieettinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| SKES 1969: s.v. sora
|
|
+ |
|
|
? ~ sorakieli, -pilli [ks. sorista], vrt. myös saa, ven
|
|
| Oja 2013 LU: 287
|
|
+ |
|
|
Puolesta
|
Sm vi sorista voi viitata jyvien tai hiekan liikkumisen ääneen
|
Indoeurooppalaisperäinen
| Lähde, s. |
M |
S |
E |
L |
Väite |
Argumentit
|
| Koivulehto 1983 SUSA: 117
|
|
+ |
+ |
|
= ers сюро 'vilja', mkš śora 'jyvä' < *śora ← kie *ḱoro- > lt šãras 'rehu'; ksm → ba, vrt. lt sóra, lv [vkk] sāre 'hirssi' → ers суро, mkš sura 'hirssi'
|
Hirssin jyvät ovat pieniä ja pyöreitä, hiekan- t. sorajyvän näköisiä; merkityssuhde kuten sa Grieß 'sora, ryynit' < mysa grioȥ 'hiekanjyvä, sora' ~ lt grúdas 'jyvä'. Lähtömuoto ⇐ kie *ḱer- ⇒ mysa hirso ~ hirsi 'hirssi'; ba 'hirssi'-sanalla ei kunnollista ie etymologiaa
|
| NES 2004: s.v. sora
|
|
- |
|
|
Vastaan
|
Mikään sanan vastineista ei viittaa alkuperäiseen hirssin t. viljan merkitykseen
|
| Linde 2007: 152–3
|
+ |
x |
+ |
|
Tarkennus: = md, ?ma шÿр 'keitto, liemi' (⇒ шÿраш 'ryynit') ← kie; ksm → ba → md
|
Mkš o jälkisyntyinen; marissa alkuperäinen merkitys on säilynyt johdoksella, kantasanan merkitys on muuttunut, mutta yhteys alkuperäiseen on näkyvissä
|
| Kallio 2008 FS Kortlandt: 268av2
|
|
|
|
|
Tarkennus: = md < ksm–vo *śora ← kbsl *śoro- (> lt)
|
|
| Pareren 2008 FUM: 124
|
- |
|
- |
|
Tarkennus: lt sóra, lv sáre 'hirssi' ei ← ur
|
Kba *ā ei ← ur *o; ba sanalla ir vastine
|
| Holopainen 2021 SUSA: 211–12
|
- |
- |
|
-
|
Tarkennus: = md < kur *ćora ← kbsl *śoro-; ≠ ma (ei ← bsl)
|
Myös kur *ćari olisi mahdollinen, mutta useimmat varhaiset lainat ovat *a-vartaloita; ma sanaan ei voi palauttaa kur *o:ta t. *a:ta. Ma sana ei semanttisestikaan sovi lähtömuotoon
|
Hylätty etymologia: ← ar *ćukra- 'valkea', vrt. Holopainen 2021 SUSA 212
