Etymologiadata:imsm:ativo
*ativo
Vastineet:
mksm. *ativo < kksm. *atejwo (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
ativo (JuslP; itämurt.) ’sukulais- t. perhepidot, vuotuinen perhejuhla; vieras, sukulainen; appela; vanhempiensa kotiin vierailulle tullut tytär / (länger bleibender) Gast od. Verwandtenbesuch, verheiratete Frau auf Besuch in ihrem Elternhaus, Elternhaus einer verheirateten Frau; (jährliches) Familienfest’: käydä ativoissa, mennä ativoihin jne. ’vierailulle appivanhempien tai vanhempien luo’, atima ’vierasjoukko’: käydä atimoilla ’vierailla sukulaisten luona’, atimo ’sukulainen, sukulaisvieras; (mon. atimot, JuslLis) appivanhemmat’
~ ka ativo ’(pitempiaikainen) vieras (tav. sukulainen); vierailu’, ativoija ’vierailla (sukulaisissa)’ | ly ad́iv, ad́v(o) ’vierailu; sukulaisissa vieraileva tyttö’ | ve ad́iv, ad́uv ’vieras’, ad́ivoita ’vierailla’
~ ka ativo ’(pitempiaikainen) vieras (tav. sukulainen); vierailu’, ativoija ’vierailla (sukulaisissa)’ | ly ad́iv, ad́v(o) ’vierailu; sukulaisissa vieraileva tyttö’ | ve ad́iv, ad́uv ’vieras’, ad́ivoita ’vierailla’
?? < baltt, vrt. liett atéiva, ateĩvis ’tulokas’; epätodennäköisempi on johdosetymologia s:sta ati ’appi’.
Lähdekirjallisuus:
- Budenz 1869 NyK 7 20 (~ ati)
- Mikkola 1902 FUF 1 115–16 (< sl)
- Mikkola 1934 FUF 22 167–68 (~ ati)
- Kalima 1939–40 FUF 26 211–14 (< baltt)
- SKES 1955 28 (+ ka ly ve)
- Koivulehto 1972 NphM 73 627–28 (< baltt)
- T. Itkonen Vir 1983 212 (omap.)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
---|---|---|---|---|---|---|
Kalima 1939–40 FUF: 211–14 | x | + | x | x | ← ba vrt. lt ateiva ~ ateĩvis 'tulokas' | Äänneyhtymä -ti- ei edellytä sanan lainautumista vasta ti > si -muutoksen jälkeen, sillä -ti- < -tej- ← ba -tei- |
Koivulehto 1972 NphM: 628 | + | Puolesta | Kehitys tej- > tī- on myös balttilaislainassa tiine sekä eräissä vanhemmissa perintösanoissa | |||
Liukkonen 1999: 27, 106, 122 | + | + | Puolesta | Balttilaisesta prefiksisubstantiivista lainautunut myös sarana; -tej- > -tī- myös balttilaislainassa portimo | ||
Heikkilä 2014: 88 | x | Tarkennus | Lainautunut vasta ksm ti > si -muutoksen jälkeen ja kuuluu siksi myöhempään balttilaislainakerrostumaan kuten pitkävokaaliset hiiva, luuta ja tuura | |||
Junttila 2015: 216, 241 | x | - | Puolesta [myös vasta-argumentti] | Balttilaisesta prefiksisubstantiivista lainautuneet myös aatkela ja viikate; suppea levikki | ||
Holopainen - Kuokkala - Junttila 2017 NyKÚE: 129 | + | Puolesta | Ba -ā > sm -o myös kolmitavuisissa lainoissa angervo, lapio ja nukero |