Etymologiadata:imsm:asë-
*asë-
Vastineet:
- Suomi: asea
- Karjala: asuo⇐
- Vepsä: azoda⇐
- Vatja: azõta⇐
- Pohjoisviro: ase⇐
- Eteläviro: asõ⇐
- Liivi: azūm⇐
mksm. *asë- < kksm. *asë- < vksm. *ëśǝ̑- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
asea (vanh. kiel. ja murt.) ’asettaa, määrätä (virkaan, Speitz 1642), panna (sauna) kylpykuntoon (Juva) / stellen, legen, (ein)setzen; (die Sauna) besorgen’, refl.-taivutteisena (Gan 1789) »itek airollen asehin» ’asettui’ (peräisin K. F. Berghin kokoelman Tulen synty -runon käsikirjoituksesta), johd. asentaa, asento; ase, asema, asettaa, asua (ks. näitä)
~ va aze̮ta (prs. asē̮b t. ase̮ne̮b) ’laskeutua pohjalle (hiiva, sakka); kirkastua (olut)’ | vi asendada ’sijoittaa’, asend ’asema, sijainti, paikka’, (murt.) asida ’tarttua kiinni’
~ va aze̮ta (prs. asē̮b t. ase̮ne̮b) ’laskeutua pohjalle (hiiva, sakka); kirkastua (olut)’ | vi asendada ’sijoittaa’, asend ’asema, sijainti, paikka’, (murt.) asida ’tarttua kiinni’
?? = Jr ŋē̮sō ’pystyttää (teltta, leiri)’ | slk äzə- ’tulla joksikin, syntyä; alkaa’ (ural *aśe- ’asettaa, asettua’, muiden etäsukukielten vastineita on johdoksella asema, ks. tätä). Vrt. ieur *es- tai *as- ’olla, asua’.
Lähdekirjallisuus:
- Neuhaus 1908 Sprachlehre 134 (sm ~ ieur)
- Setälä 1911–12 FUF 12 268
- Collinder 1934 IUS 59 (~ ieur)
- SKES 1955 26, 27
- Joki 1973 SUST 151 252–53
- UEW 1988 18–19 Lisää kirjallisuutta s.v. asema ja asua
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Paasonen 1909: 64 | = ers эзем, mkš (j)äźəm 'penkki, rahi' | |||||
| Itkonen T 1997 FUF: 247 | Puolesta | |||||
| EES 2012: s.v. ase | Puolesta (vaihtoehtoisena) |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tunkelo 1913 FUF: 87–92 | + | + | sm asen, asema = ?ers эзем, ?mkš (j)äźəm 'penkki, rahi', ⇒ ers эземс 'asemesta, sijasta, sijaan, tilalle' ← kar *as- > mint as-, av ah- 'olla' | |||
| Toivonen 1927 FUF: 191–2 | - | Vastaan | äännesuhde kar *s ~ kur *ś epäilyttävä | |||
| Koivulehto 1994 konf: 140 | - | + | Vastaan: < kur *aśe-; vain teoreettisesti voisi olla ← ar as- | |||
| Janhunen 2020 SUST: 136–7 | - | + | x | Puolesta: < ksm *ase- ≠ md; tähän myös sm asia | md = sm is-tu-; sm johdokset osoittavat verbin alun perin intransitiiviseksi; kopulaverbi on lainattavissa kuten saaE veasodh ja turk-mong *bol- | |
| Holopainen & Junttila 2022: 27–8 | - | - | Vastaan | sibilanttisuhde epäsäännöllinen; merkitykset eroavat |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Toivonen 1927 FUF: 191–2 | + | - | = ers эзем, mkš (j)äźəm 'penkki, rahi', ?mnsI åsǝm, L ɔsǝm, asǝm, ?haI ăsmǝ, ăsma, ăsǝm, E P ăsǝm, ŏsǝm 'tyyny', nenT ŋeso 'pystyttää teltta t. leiri', ŋesi 'leiri' | |||
| FUV 1955: s.v. asu- | + | Tarkennus: sm asua = md, nen, ?slk äzə- 'tulla jksk, syntyä, alkaa' | ||||
| Joki 1973: 252–3 | x | Tarkennus: = md nen < kur *aśə- | ||||
| Helimski 2001 kok: 81–3 | + | + | Tarkennus: = md, mnsE ās-, L I ōs-, P ɔ̄s-, haE us-, P wọs-, I wăs-, wŏs- 'olla', nen, enT usu- 'leiriytyä' (< ksam(P) *e̮so(j)-), slk < kur *iś- 'olla; panna; aiheuttaa; tulla jksik'; tästä myös ⇒ ers аштемс 'olla, sijaita; koostua; riippua; vierailla; olla jnk arvoinen' | ims toisen tavun u sekundaari, vrt. sm asettaa ja md johdokset [md edustuksesta -št- < kur *-śt- paralleelein ja ensi tavun vokaalin etistymisestä; md verbin johtimesta; slk verbin vokalismista ja kantamuodosta; mns ha olla-verbistä] | ||
| Aikio 2012 SUSA: 241 | + | Tarkennus: sm asua < kur *i̮śə-w-; tähän myös udm изьыны, ko узьны 'nukkua' | [paralleeleja vokaalivastaavuuksista] | |||
| EES 2012: s.v. ase | Puolesta (vaihtoehtoisena): = md ?mns(I åsǝm jne.) ?ha(I ăsmǝ jne.) | |||||
| Živlov 2014 ВЯР: 134 | + | Tarkennus: = md nen < kur *i̮ćə-; ⇒ ers аштемс | kehityksestä kur *-ćt- < kmd *-št́- ei vastaesimerkkejä | |||
| Aikio 2015 SUSA: 58 | + | Tarkennus: sm asua = pe, nen (< ksam *e̮so-) < kur *i̮śəw- | ||||
| Janhunen 2020 SUST: 136–7 | - | Vastaan | md = sm is-tu-; ims–sam äännesuhteet epäsäännölliset | |||
| UED 2020: s.v. *e̮ći- | x | + | Tarkennus: sm asua = pe (< kpe *ŭź-), ?mnsE asmā, I åsǝm, L ɔsǝm, asǝm, P osma (< kmns *asmā), ?haI ăsmǝ, ăsma, ăsǝm, E P ăsǝm, ŏsǝm (< kha *i̮smā) 'tyyny', nen en (< ksam *e̮so-) < kur *e̮ćə-w-; ⇒ sm asema = ers эзем, mkš (j)äźəm | md etuvokaalin aiheuttanut seuraavan konsonantin palataalisuus; udm ensi tavun vokaali illabialisoitunut ja seuraavan palataalisen konsonantin vuoksi etistynyt; mns ja ha vokaaliedustus epäsäännöllinen; ers аштемс erotettava sibilanttiedustuksensa vuoksi; slk äzə erotettava etuvokaalisuutensa takia; pe merkityksenkehitys 'leiriytyä' > 'yöpyä' > 'nukkua'; | ||
| Holopainen & Junttila 2022: 27–8 | + | + | Puolesta (vaihtoehtoisena): = md nen < kur *aćə̮- t. *i̮ćə̮ | kur rekonstruktio selittää ims, md ja nen edustukset |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koivulehto 1999 SUST: 340 | - | - | ⇒ sm asema ? = ers эзем, mkš (j)äźəm 'penkki, rahi'; ← ar, vrt. mint āśā́- 'tila, alue', myöhav asah- 'alue, paikka', paštun ōsēdal 'asua' | ims ja md vokaalit eivät vastaa | ||
| Holopainen & Junttila 2022: 27–8 | + | + | x | Puolesta (vaihtoehtoisena): = md nenT ŋeso 'pystyttää teltta t. leiri' < kur *aćə̮- t. *i̮ćə̮ ← kar *(H)ā́ćā ~ *(H)aćas | äänneasu ja semantiikka sopivat; paštun verbi voi olla vanha, minkä tosin suppea levikki jättää epävarmaksi; sanueen ieur tausta tuntematon |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Tunkelo 1913: 88 mainitsee asen-sanan sijamuodoista kivettyneitten ims postpositioitten vastineena ersän illatiivimuotoisen postposition эземс 'asemesta, sijasta, sijaan, tilalle'. Tämä on jäänyt huomiotta niissäkin lähteissä, jotka mainitsevat vastineina sanat ers эзем, mkš (j)äźəm 'penkki, rahi'. эземс-sanassahan on palataalinen ź toisin kuin määräisen taivutuksen sijamuotoja korvaavassa postpositiovartalossa ez- ~ e- ~ ej- (Bartens 1999: 85), joka muutoin voisi sekin kuulua tähän. --Sjunttila (keskustelu) 6. marraskuuta 2023 kello 20.00 (EET)