Etymologiadata:imsm:arpi
*arpi
Vastineet:
mksm. *arpi (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
arpi (Agr »ne Christusen arpimerckit»; yl.) ’Narbe, Scharte’, arpeutua, arpinen
~ ink ka arpi ’arpi’ | vi (h)arm (g. -i), murt. arb (g. arvi) ’arpi, naarmu, lovi’ | li ärb, aŕb ’arpi, (?) haava; (puun) kolo, halkeama’ (sm > lpN arˈbâ ’naarmu, pieni haava’)
~ ink ka arpi ’arpi’ | vi (h)arm (g. -i), murt. arb (g. arvi) ’arpi, naarmu, lovi’ | li ärb, aŕb ’arpi, (?) haava; (puun) kolo, halkeama’ (sm > lpN arˈbâ ’naarmu, pieni haava’)
< germ (kgerm) *arwiz / *arwaz, vrt. mn ørr, isl ör, nn ær, mr ær(r), ar(re), nr ärr, vur myös arr, kas are, vanh. saks arbe ’arpi’.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 146 (sm ~ ruots)
- Ihre 1769 Gloss 1 40 (~ mr isl)
- Grimm 1848 GeschD 1030 (+ vi arv)
- Thomsen 1869 GSI 113 (+ vi arm, li; < germ)
- Qvigstad 1881 Beiträge 20, 50 (lp < sm)
- Karsten 1915 GFL 105 (< kgerm)
- SKES 1955 25
- Mägiste 1962 CB 8–9 268–69 (+ ka, md armot́sk ’arpi’)