Etymologiadata:imsm:arka
*arka
Vastineet:
mksm. *arka (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
arka (Agr; yl.) ’pelokas, ujo; aristava, kipeä; herkkä / ängstlich, scheu; empfindlich’, arastaa, aristaa, arkaantua, arkailla jne.
~ ink arka ’arka’ | ka arka, arkaine ’arka, kesytön, vauhko; eloisa, villi’, aristuo, arkavuo ’aristua’ | ly arg (mon. argad) ’arka’ | ve arg | va arka ’arka, vauhko, ujo; herkkä’ | vi arg (g. ara) ’id., hellä’ | li ārga ’arka, pelokas’ (ilm. sm > lpN arˈge ’arka, pelokas, vauhko’)
~ ink arka ’arka’ | ka arka, arkaine ’arka, kesytön, vauhko; eloisa, villi’, aristuo, arkavuo ’aristua’ | ly arg (mon. argad) ’arka’ | ve arg | va arka ’arka, vauhko, ujo; herkkä’ | vi arg (g. ara) ’id., hellä’ | li ārga ’arka, pelokas’ (ilm. sm > lpN arˈge ’arka, pelokas, vauhko’)
< germ *arga-z, vrt. mn argr ’pelokas, arka, epämiehekäs, toimeton, veltto, siveetön’, isl argur ’arka, paha, häijy, halpamainen, häpeällinen’, mr argher ’arka, kurja, huono, paha, vihainen’, nn nr arg ’vihainen’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1786 NFL 1 27a, 28 (sm ~ vi)
- Castrén Suomi 1844 30 (+ lp)
- Thomsen 1869 GSI 112 (~ vi li; < sk)
- Qvigstad 1881 Beiträge 121 (lp < sm t. sk)
- Kettunen 1922 LVeHA 1 28 (+ ve)
- SKES 1955 23 (+ ka ly va)