Etymologiadata:imsm:ansa

Sanatista

*ansa

Vastineet:

mksm. *ansa < kksm. *ansa < vksm. *ansa (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

ansa (Agr; yl. et. PSm), ansaspaula, rihma, sadin, silmukka / (Fang)schlinge, Falle, öse
~ ink ka ansa id. | va āsalenkki, ansa’ | vi aas (g. -a) ’silmukka, sanka, aspi’ | li ɔ̄zə(z), āzəzsilmukka, kahva, kädensija, korva
? = lpN vuosˈse (E Pi Lu) ’(padan, saavin tms.) kahva, kädensija’ (kun taas lpN yhd:n alkuosana tavattava hānsâ-ansa-’ < sm)
< baltt, vrt. liett ąsàkahva, kädensija; silmukka’, latv osa id., mpr ansispatakoukku’ ~ lat ānsakahva, sanka’, mn æs (< *ansjō), kas ȫsepyöreä kahva, silmukka’ (ieur *ansā, *ansi-silmukka, kahva’).
Lähdekirjallisuus:
  • Lindström Suomi 1852 14 (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 122 (+ va)
  • Donner 1884 TechmZ 1 267 (< baltt)
  • Thomsen 1890 BFB 159 (+ ka li)
  • Toivonen 1917 SUSA 34:2b 39 (+ lp vuosˈse)
  • Kalima 1936 BL 91
  • SKES 1955 19 (sm > lp hānsâ)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Donner 1884 TIZ: 262 + ← lt ąsà, lv osa 'kahva, kädensija; silmukka' Myös liettuasta kadonnut ba -n- edustuu lainoissa itämerensuomeen
Thomsen 1890: 146 + Puolesta Balttilaisperäisiä metsästykseen liittyviä sanoja ovat myös hirvi, lahto ja tarvas
Toivonen 1917 SUSA: 38–9 Tarkennus: = saa vuos'si 'kädensija' ← ba
Nieminen 1934 FUF: 10 + Puolesta Kun kaksitavuisen sanan alkutavussa on ollut pitkä vokaali, diftongi tai lyhyen vokaalin ja nasaalin/likvidan yhtymä, edustuu jälkitavun ieur *ā:n jatkaja ims A:na
Sammallahti 1998: 127 Tarkennus: saa ? ← lt vąšas id.

EVE:n sana-artikkeli

EVE:ansa

Keskustelu

Etymologiadata talk:imsm:ansa