Etymologiadata:imsm:ükci

Sanatista

*ükci

Vastineet:

mksm. *ükci < kksm. *ükti < vksm. *üktǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

yksi (Agr; yl.) ’1’, sijam. yhdessä, yhteen, yhteensä, yhtenään (ks. erikseen yhtä, yhä, yksin, ynnä), johd. yhteinen (yhd. yhteiskunta nykymerk. 1865), yhtenäinen, yhteisö, yhteys, yhdys- (yhdyskunta, yhdyssana, yhdysside; Yhdysvallat 1859), yksityinen, yksittäinen, yksilö (Kilpinen 1845), yksiö, yksikkö, ykkönen (ks. erikseen yhdistää, yhtyä)
~ ink üks1’, ühtenǟaina, yhtenään’, ühtehīnyhteinen’ | ka yksi1’, yhes, yhteh, johd. yhtehineyhteinen’, yhtehysyhteys’, yhyssuhde; seurustelusuhde, ystävyys; sopimus’ | ly ükš1; eräs; sama; pelkkä’, ühtes, ühtē, ühtehińeyhteinen’ | ve ükś1; sama; pelkkä’, ühthijńeyhteinen’ | va ühsi1’, ühez, ühtē; (Tsv) ühteinyhteinen’, ühzikkoyksinäinen, erillinen’ | vi üks1’, ühes, ühte; ühineyhteinen’, ühisyhteis-, yhdys-’: ühiskondyhteiskunta’, ühtneyhtenäinen’ | li ikš, ükš1
= lp okˈtâ, âkˈtâ1; eräs’ | mdE vejke, (attr.) ve, M fkä1’ | tšerL iktə, iktət, (attr.) ik, I iktə̑, iktə̑t, (attr.) ik id. | votj odig, odi̮g1; ainoa’, (yhd:oissa) ok-, og-1-’ | syrj e̮t́i, e̮t́ik1; eräs’, (yhd:oissa) e̮t1-’ | vogE ükī, I äk˳əγ, L äkəγ, P ak˳a, (attr.) E ük, I äk˳, L äw, äk, P ak˳1’ | ostjI ĕjəl, E ĕjət, P ĭt, (attr.) I E ĕj, P ĭ1’ | unk egy1; epämääräinen artikkeli’. — Ugr kielten sanat (mahd. myös perm kielten attribuuttimuodot) edustavat alkuperäistä asua *ükᴈ, muissa kielissä sanansisäinen *-kt- on sanan kaksi vaikutusta.
Lähdekirjallisuus:
  • Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
  • Rudbeck 1717 Spec 80 (+ unk)
  • Strahlenberg 1730 NOstT liite (+ md tšer votj syrj vog ostj)
  • Sajnovics 1770 DemH 60 (+ lp)
  • Gyarmathi 1799 Aff 288 (+ ka)
  • Europaeus 1853 Räkneorden 27
  • Ahlqvist 1856 WotGr 15 (+ va)
  • Hunfalvy 1864 Reg 242 (+ li)
  • MUSz 1873–81 769
  • O. Donner 1879 Verwandtschaft 52 (+ ve)
  • Thomsen 1890 BFB 43 (+ li)
  • Paasonen & Donner 1926 OstjW 16 (sm ? ~ ostj)
  • FUV 1955 126 (vog ja ostj epävarmoja, unk ei tähän)
  • DEWOS 1966 20
  • FUV2 1977 138
  • SKES 1978 1856–59 (+ ink ly; ostj unk ei tähän)
  • Häkkinen 1987 ES 391–93
  • UEW 1988 81
  • Sammallahti 1988 UrLang 552
  • *Honti 1993 Grundzahlwörter 75–83 (myös vog ostj unk)

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Rudbeck 1717: 80 = unk egy id.
Gyarmathi 1799: 288 = saa(P) akta, md <vjaity>, mkš fḱä, ma икте, udm одӥг, ko öтик, unk, mnsL äk, P ak ̥, haI ĕj, ĕjəl, P ĭt id.
FUV 1955: 126 Tarkennus: = saa(P) okta, ers вейке, mkš fḱä, ma ик, икте, udm одӥг, ko öти, öтик ?mnsL äk id.
UEW 1986: s.v. ikte Tarkennus: = saaL akta, P akta ~ okta, Ki э̄ххт, T a̮k̄t, ers вейке, mkš fḱä, ma ик, икте, udm одӥг, ko öти, öтик, ?mnsE ük, I äk ̥, L äk, P ak ̥ id. < ksm-pe/ksgr *iktə (*üktə)
Honti 1993: 75–83 Tarkennus: = saa ma pe < *üktə (*-kt- vaikutusta ⇐ *kakta 'kaksi') < ksgr *ikə ~ *ükə > md unk mns ha
Janhunen 2000 CIFU: 61 Tarkennus: ksm–(saa)–md *üktə < ksm–pe *iktə
Kallio 2007 SUST: 237 Tarkennus: *ükci < vksm *üktə

EVE:n sana-artikkeli

EVE:yksi

Keskustelu

Gyarmathi mainitsee mokšan vastineitten <veikja> ja <fkja> ohella "mordvan" muodon <vjaity>. Voisikohan se olla kantauralin *-kt-n säilymätapaus vejtə ~ veχtə? Muista mordvalaiskielten lähteistä en tunne vastaavaa. --Sjunttila (keskustelu) 30. heinäkuuta 2023 kello 18.52 (EEST)

Voisi helpoiten edustaa myös ersän mm. Hlystovkan murteen tapaista äänneasua /väjki/, jossa on kuultu väärin ťi pro ḱi. --J. Pystynen (lähetä viesti) 1. elokuuta 2023 kello 05.10 (EEST)