Etymologiadata:imsm:ükci
*ükci
Vastineet:
mksm. *ükci < kksm. *ükti < vksm. *üktǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
yksi (Agr; yl.) ’1’, sijam. yhdessä, yhteen, yhteensä, yhtenään (ks. erikseen yhtä, yhä, yksin, ynnä), johd. yhteinen (yhd. yhteiskunta nykymerk. 1865), yhtenäinen, yhteisö, yhteys, yhdys- (yhdyskunta, yhdyssana, yhdysside; Yhdysvallat 1859), yksityinen, yksittäinen, yksilö (Kilpinen 1845), yksiö, yksikkö, ykkönen (ks. erikseen yhdistää, yhtyä)
~ ink üks ’1’, ühtenǟ ’aina, yhtenään’, ühtehīn ’yhteinen’ | ka yksi ’1’, yhes, yhteh, johd. yhtehine ’yhteinen’, yhtehys ’yhteys’, yhys ’suhde; seurustelusuhde, ystävyys; sopimus’ | ly ükš ’1; eräs; sama; pelkkä’, ühtes, ühtē, ühtehińe ’yhteinen’ | ve ükś ’1; sama; pelkkä’, ühthijńe ’yhteinen’ | va ühsi ’1’, ühez, ühtē; (Tsv) ühtein ’yhteinen’, ühzikko ’yksinäinen, erillinen’ | vi üks ’1’, ühes, ühte; ühine ’yhteinen’, ühis ’yhteis-, yhdys-’: ühiskond ’yhteiskunta’, ühtne ’yhtenäinen’ | li ikš, ükš ’1’
~ ink üks ’1’, ühtenǟ ’aina, yhtenään’, ühtehīn ’yhteinen’ | ka yksi ’1’, yhes, yhteh, johd. yhtehine ’yhteinen’, yhtehys ’yhteys’, yhys ’suhde; seurustelusuhde, ystävyys; sopimus’ | ly ükš ’1; eräs; sama; pelkkä’, ühtes, ühtē, ühtehińe ’yhteinen’ | ve ükś ’1; sama; pelkkä’, ühthijńe ’yhteinen’ | va ühsi ’1’, ühez, ühtē; (Tsv) ühtein ’yhteinen’, ühzikko ’yksinäinen, erillinen’ | vi üks ’1’, ühes, ühte; ühine ’yhteinen’, ühis ’yhteis-, yhdys-’: ühiskond ’yhteiskunta’, ühtne ’yhtenäinen’ | li ikš, ükš ’1’
= lp okˈtâ, âkˈtâ ’1; eräs’ | mdE vejke, (attr.) ve, M fkä ’1’ | tšerL iktə, iktət, (attr.) ik, I iktə̑, iktə̑t, (attr.) ik id. | votj odig, odi̮g ’1; ainoa’, (yhd:oissa) ok-, og- ’1-’ | syrj e̮t́i, e̮t́ik ’1; eräs’, (yhd:oissa) e̮t ’1-’ | vogE ükī, I äk˳əγ, L äkəγ, P ak˳a, (attr.) E ük, I äk˳, L äw, äk, P ak˳ ’1’ | ostjI ĕjəl, E ĕjət, P ĭt, (attr.) I E ĕj, P ĭ ’1’ | unk egy ’1; epämääräinen artikkeli’. — Ugr kielten sanat (mahd. myös perm kielten attribuuttimuodot) edustavat alkuperäistä asua *ükᴈ, muissa kielissä sanansisäinen *-kt- on sanan kaksi vaikutusta.
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
- Rudbeck 1717 Spec 80 (+ unk)
- Strahlenberg 1730 NOstT liite (+ md tšer votj syrj vog ostj)
- Sajnovics 1770 DemH 60 (+ lp)
- Gyarmathi 1799 Aff 288 (+ ka)
- Europaeus 1853 Räkneorden 27
- Ahlqvist 1856 WotGr 15 (+ va)
- Hunfalvy 1864 Reg 242 (+ li)
- MUSz 1873–81 769
- O. Donner 1879 Verwandtschaft 52 (+ ve)
- Thomsen 1890 BFB 43 (+ li)
- Paasonen & Donner 1926 OstjW 16 (sm ? ~ ostj)
- FUV 1955 126 (vog ja ostj epävarmoja, unk ei tähän)
- DEWOS 1966 20
- FUV2 1977 138
- SKES 1978 1856–59 (+ ink ly; ostj unk ei tähän)
- Häkkinen 1987 ES 391–93
- UEW 1988 81
- Sammallahti 1988 UrLang 552
- *Honti 1993 Grundzahlwörter 75–83 (myös vog ostj unk)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rudbeck 1717: 80 | = unk egy id. | |||||
| Gyarmathi 1799: 288 | = saa(P) akta, md <vjaity>, mkš fḱä, ma икте, udm одӥг, ko öтик, unk, mnsL äk, P ak ̥, haI ĕj, ĕjəl, P ĭt 'yksi' | |||||
| FUV 1955: 126 | Tarkennus: = saa(P) okta, ers вейке, mkš fḱä, ma ик, икте, udm , ko öти, öтик, ?mns 'yksi' | |||||
| UEW 1986: s.v. ikte | Tarkennus: = saaL akta, P akta ~ okta, Ki э̄ххт, T a̮k̄t, ers вейке, mkš fḱä, ma ик, икте, udm одӥг, ko öти, öтик, ?mnsE ük, I äk ̥, L äk, P ak ̥ 'yksi' < ksm-pe/ksgr *ikte (*ükte) | |||||
| Honti 1993: 75–83 | + | Tarkennus: = saa ma pe < *üktᴈ < ksgr *ikᴈ ~ *ükᴈ > md unk mns ha | *-kt- vaikutusta ⇐ *kakta 'kaksi' | |||
| Janhunen 2000 CIFU: 61 | Tarkennus: ksm–(saa)–md *ükti < ksm–pe *ikti | |||||
| Kallio 2007 SUST: 237 | Tarkennus: *ükci < vksm *ükti | |||||
| UED 2020: s.v. ükti/äkti | x | Tarkennus: = saaE akte, U akta, L P, I ohtâ, Ko õhtt, K T (< ksaa *e̮kte̮), md (< kmd *vejkə), ma (< kma *ik), pe (< kpe *ȯtik), mns (< kmns *äkw) < kur *ükti/*äkti; unk ja ha eivät kuulu | saa, ims, md ja mns vokalismi < kur *ü_i, ma ja pe < *ä_i; *kt-yhtymän voi rekonstruoida saa, ims ja ma muotojen pohjalta, md ja mns muodoista *-t- ehkä kulunut pois sanan yleisyyden takia [ks. tarkemmin], ma *kt > *k sananloppuasemassa (vrt. kaksi) permissä epäsäännöllinen metateesi; mikään muoto ei viittaa kur asuun *üki [ks. tarkemmin]; kur *kt ei > unk gy (vaan t), ha j (vaan γ(ə)t) [ks. tarkemmin] |
EVE:n sana-artikkeli
Keskustelu
Gyarmathi mainitsee mokšan vastineitten <veikja> ja <fkja> ohella "mordvan" muodon <vjaity>. Voisikohan se olla kantauralin *-kt-n säilymätapaus vejtə ~ veχtə? Muista mordvalaiskielten lähteistä en tunne vastaavaa. --Sjunttila (keskustelu) 30. heinäkuuta 2023 kello 18.52 (EEST)
- Voisi helpoiten edustaa myös ersän mm. Hlystovkan murteen tapaista äänneasua /väjki/, jossa on kuultu väärin ťi pro ḱi. --J. Pystynen (lähetä viesti) 1. elokuuta 2023 kello 05.10 (EEST)