Keskustelu:Hungarian Historical Phonology mén
Tulee mieleen, voisiko sana olla ihan yksinkertaisesti vain "menijä". Onkohan 'ori'-sanoja johdettu nopean tai ratsuhevosen merkityksestä missään, ja onko unkarilaisessa hevoskulttuurilla ollut oreille tällaista käyttöä? Wiktionaryn pikaisella läpisilmäyksellä ainakin kymrissä march ja arabiassa jawād näkyy olevan sekä 'ori' että 'ratsu' (mutta edellinen myös yleisemmin 'hevonen'). --J. Pystynen (lähetä viesti) 7. heinäkuuta 2022 kello 13.57 (EEST)
- Tämä on kyllä hyvä huomio. Kantaindoeuroopan 'hevonen' on johdettu sanasta 'nopea', joten joku 'menijä' > 'hevonen' olisi ainakin mahdollinen. Toisaalta koska nuo hevossanat enimmäkseen jotain lainoja näyttäisivät olevan, en sitten tiedä miten todennäköistä on, että sana mén olisi omaperäinen johdos, vaikkei tässä selityksessä sinänsä ongelmaa ole.
- Kai vanhalla hevoskansalla on ollut vuosisatoja aikaa keksiä pari omaakin termiä. Omaperäinen johdos on vähintäänkin herélt 'ruuna' (siis ihan vain "kuohittu"), ja vaikka en asiaa tunnekaan niin jotenkin olettaisin että unkarilaisesta kirjallisuudesta jostain löytyisi jokin kokooma-artikkeli hevostermistöstä laajemminkin. --J. Pystynen (lähetä viesti) 7. heinäkuuta 2022 kello 14.31 (EEST)
- Onhan se toki noinkin. Mietin vaan, että aika vanha johdos pitäisi olla kyseessä, kun ei ole unkarissa mikään läpinäkyvä johdos. Tarkoititko siis ihan, että kyseessä olisi uralilaisella tekijännimijohtimella *-jA johdettu *menəjä? --Sampsa Holopainen (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 18.47 (EEST)
- Tarkasta johdostyypistä en osaa äkkiseltään sanoa. Unkarissa tekijännimityypillä *-jA ei käsittääkseni ole tunnettuja vastineita ja äännehistorian yleiskuvaan sopisi että tämä pääte olisi kokonaan kulunut pois, mutta unkarin "nomenverbumeita" tai uralilaisten "nomenverbumeiden" jatkajia pitäisi katsoa tuolla silmällä tarkemmin. Mitä näitä nyt on, pari perintöaineistosta nopeasti löytyvää mm. sér 'särkeä ~ haava', szar 'paska ~ paskoa', zaj 'ääni ~ soida' … eivät kyllä juuri ole tekijännimiä muistuttavia. --J. Pystynen (lähetä viesti) 7. heinäkuuta 2022 kello 19.09 (EEST)
- Niin, sitä itsekin mietin, että *-jA-johdoksilla ei ole tunnettuja jatkajia, mutta tietysti tämä voisi olla kivettynyt johdos. Mutta mielestäni tämä mahdollisen johtoprosessin epäselvyys vähän haraa tätä "menijä"-etymologiaa vastaan. Tässä on muutenkin ihan eri vokaali, kuin mennä-verbin vastineella.
- Onhan se toki noinkin. Mietin vaan, että aika vanha johdos pitäisi olla kyseessä, kun ei ole unkarissa mikään läpinäkyvä johdos. Tarkoititko siis ihan, että kyseessä olisi uralilaisella tekijännimijohtimella *-jA johdettu *menəjä? --Sampsa Holopainen (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 18.47 (EEST)
- Kai vanhalla hevoskansalla on ollut vuosisatoja aikaa keksiä pari omaakin termiä. Omaperäinen johdos on vähintäänkin herélt 'ruuna' (siis ihan vain "kuohittu"), ja vaikka en asiaa tunnekaan niin jotenkin olettaisin että unkarilaisesta kirjallisuudesta jostain löytyisi jokin kokooma-artikkeli hevostermistöstä laajemminkin. --J. Pystynen (lähetä viesti) 7. heinäkuuta 2022 kello 14.31 (EEST)
- Tämä on kyllä hyvä huomio. Kantaindoeuroopan 'hevonen' on johdettu sanasta 'nopea', joten joku 'menijä' > 'hevonen' olisi ainakin mahdollinen. Toisaalta koska nuo hevossanat enimmäkseen jotain lainoja näyttäisivät olevan, en sitten tiedä miten todennäköistä on, että sana mén olisi omaperäinen johdos, vaikkei tässä selityksessä sinänsä ongelmaa ole.
- Kyllähän noissa nomenverbumeissa riittäisi tutkittavaa, joskin mainitsemistasi tapauksista on syytä mainita, että szar-verbi kuuluu -ik-konjugaatioon, joten johtamatonta szar-muotoa ei ole olemassa (mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö kyseessä voisi olla vanha nomenverbum, mutta verbi on kuitenkin jollain tapaa muodostettu), ja sama taitaa olla sér-verbin ja vanhan kielen sér-nominin laita. Lähinnä siis tulee mieleen, että näiden ns. nomenverbumeiden morfologiaan liittyy kaikenlaista tutkittavaa. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 19.27 (EEST)
- Tuota hantin sanan tunguusietymologiaa en ollut aiemmin jostain syystä huomannut vaikka olen Futákyn kirjaa selaillut, en tiedä onko sitä Futákyn jälkeen käsitelty. --Sampsa Holopainen (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 14.14 (EEST)