Etymologiadata talk:imsm:kolju

Siirretty keskustelu sivulta Etymologiadata talk:imsm:kolju/th:

Tämä on kiinnostava itämerensuomalainen sanue, mutta tähän liittyy pari epäselvää asiaa, joista voisi keskustella, ennen kuin rupean työstämään tutkimushistoriaa ja muuta:

Valter Lang on 2016 esittänyt kiinnostavan kantaindoeurooppalaisen etymologian kantasuomen sanueelle *koljo, joka ilmeisesti on tämä sanue, tai ainakin osa tähän rinnastetuista sanoista on samoja kuin EES:n ja SSA:n käsittelemät sanat. Vai ymmärränkö väärin? Tätä Langin etymologiaahan on kritisoinut Holopainen, Junttila ja Kuokkala 2017, ja kritiikin voisi tiivistää tänne sanakirjaankin, jos tosiaan on sama sanue kyseessä.

SSA:ssa siis tällaiset muodot: suomen kolju, kolja, koljo ’satulannuppi t. -nasta, -kaari / Sattelknopf’ ~ ka kolju ’satulan nuppi’, va kol'l'o, -u id., vi kolju, (murt.) koli (g. kolju), koƒlo ’esiinpistävä kärki, nuppi (reessä, satulassa jne.); pääkallo’, li ko'l ’hela’.

EES:ssä samat jutut, paitsi karjalan vastine väärin kalju, lisäksi liivin merkitys 'rõngas, võru'. Onko SSA ollut tässä vain laiska, kun merkitys on suppeampi, vai onko tässä oikeasti eri sanat kyseessä?

Langin jutussa (2016, ESUKA 7-1, 11-38) mainitaan liivin "koļ which likewise means a ‘ring, circle, necklace’. This word also has a counterpart in (mostly) western Estonian dialects: koli, kolju, and kollo meaning both a ‘metal ring’ and, more generally, something that is round and protruding (Figure 5; VMS: 260, Wiedemann 1893/1973: 331). In Votian, koli means a ‘band or tie twisted from branches’ (mostly round in shape) (Vadja keele sõnaraamat, 2: 207 f.)."

Laina-alkuperäksi esitetään "Proto-Indo-European *kṷolH(es) ‘circle, wheel’ (Proto-Slavic *kolo / *koles-) from the verbal root *kṷel-". Lainaetymologian uskottavuudesta olisi kiva laittaa tänne jotakin, mutta ensin pitäisi olla itse kantasuomen sanue kunnossa. Vatjassa on siis YSUS:ssa sama vastine kuin SSA:ssa, joka on varmasti oikein, Lang on ottanut vatjan sanakirjasta tuon sanan koli, joka on ehkä lainaa pohjoisvirosta, vai? --Sholopainen (keskustelu) 18. heinäkuuta 2020 kello 18.57 (EEST)

Joo, selvästi vatjan koli (VaMS tuntee vain Luuditsasta, läntisimmästä murreryhmästä) voi olla ainoastaan virolainen laina. Ehkä liivin katkollinen ko'l ehkä on myös selitettävissä näin, ainakaan se ei voi olla asun *koljV säännöllinen jatkaja. Liivin sanakirjankin mukaan se ainakin on eri sana kuin EES:n ja YSuS:n tuntema liudentunut koļ. — EES antaa tämän kummallista kyllä pitkävokaalisena, minkä syytä en osaa arvata. --J. Pystynen (lähetä viesti) 18. heinäkuuta 2020 kello 20.47 (EEST)

Kiinnostavaa, kiitoksia huomioista! Rupean tästä jotain tutkimushistoriasivua nyt ainakin ensialkuun laatimaan, yleistajuisessa sivussa voi sitten vaikka käsitellä noita liivin sanoja, jos näiden kahden epävastineen suhteesta johonkin lopputulokseen joku päätyy.--Sholopainen (keskustelu) 18. heinäkuuta 2020 kello 21.05 (EEST)

Vielä sellainen tuli mieleen, että jos nämä vastinesarjat heittelevät tällä tavoin, miten se tulisi tutkimushistoriasivulla merkitä? Tai riittääkö vaan, että siihen selitys-kohtaan tiedoksi, että Langilla on nämä ja nämä vastineet ja tämä ja tämä rekonstruktio?--Sholopainen (keskustelu) 18. heinäkuuta 2020 kello 21.06 (EEST)

Tutkimushistoriasivulla pitäisi riittää ihan maininta siitä mitä vastineita on annettu, tarkemmat kommentithan näkee juuri tältä keskustelusivulta. --J. Pystynen (lähetä viesti) 18. heinäkuuta 2020 kello 21.23 (EEST)