Etymologiadata:imsm:visa
*visa
Vastineet:
mksm. *visa (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
visa (Gan 1787) ’koivun (joskus myös lepän) rungon tyvessä oleva kova pahka, visautuneen lehtipuun kova ja koristeellinen puuaines (yl. muualla paitsi kaakkmurt. harv.); (kuv.) vaikea, kova, vaativa (esim. työ; paik. murt.) / Maserkropf am unteren Stamm von Birken (mitunter auch von Erlen), Maserholz; (metaph.) schwierig, knifflig, heikel’, johd. visainen (Jusl 1745) merk. paik. myös ’rokonarpinen; vaikea (ongelma, kysymys)’, josta visailla ’osallistua tietokilpailuun’ ja takaperoisjohd:na (tieto)visa ’tietokilpailu’; yhd. visakoivu, -pahka, -pää
~ ka visa ’(koivun)visa’, visakoivu, -peä | ly vižakoiv ’visakoivu’ | vi visa ’kestävä, pysyvä, järkkymätön, sitkeä, sinnikäs, sisukas’, visa puu ’sitkeä puu’, visalt ’kestävästi, sinnikkäästi’, visadus ’kestävyys, sitkeys, sisu’ | li vizā ’kova; sitkeä (esim. puu, mies)’, viʾzzə (yks. ill.) ’lujaan’, vizās (yks. iness.) ’lujassa, kiinni; vankilassa’ (sm > lpN murt. vissē ’visakoivu’, In visȧ ’visa’).
~ ka visa ’(koivun)visa’, visakoivu, -peä | ly vižakoiv ’visakoivu’ | vi visa ’kestävä, pysyvä, järkkymätön, sitkeä, sinnikäs, sisukas’, visa puu ’sitkeä puu’, visalt ’kestävästi, sinnikkäästi’, visadus ’kestävyys, sitkeys, sisu’ | li vizā ’kova; sitkeä (esim. puu, mies)’, viʾzzə (yks. ill.) ’lujaan’, vizās (yks. iness.) ’lujassa, kiinni; vankilassa’ (sm > lpN murt. vissē ’visakoivu’, In visȧ ’visa’).
Lähdekirjallisuus:
- Ahrens 1843 GrEhstn 133 (sm ~ vi)
- Setälä 1887–90 NyK 21 266 (+ li)
- Wiklund 1896 SUST 10 264 (sm ~ lpN visser)
- Paasonen 1917 Beiträge 218 (+ tšer üžer, wažar ’kova, visainen(puu)’)
- Collinder 1949 LpJukk 275 (lp vissē < sm)
- SKES 1978 1790–91 (+ ka ly; tšer ei tähän)
- LpIn 3 1989 417 (sm > lpIn visȧ)