Etymologiadata:imsm:virkedä

*virkedä

Vastineet:

• Suomi: vir(k)eä
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: vir(g)e
• Eteläviro: virgõ
• Liivi: virgzi←

mksm. *virkedä < kksm. *wirketä < vksm. *wirkǝ-tä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

virkeä (Salamnius 1690; melko yl.) ’eloisa, valpas, reipas / lebhaft, aufmerksam, munter’, paik. murt. myös ’raikas, raitis (ilma, vesi); kuohkea, pehmeä (leipä, villa)’, johd. virkeys, virkistää, virkistyä (Gan 1786)
~ vi virge, murt. virges (g. virge) ’reipas, ahkera, eloisa, virkeä, virkku’ | li (SjW) virgzə (mon. -d), virgiji, virgī ’eloisa, vilkas, vireä, virkku’, (Kett) virgzi ’kevytuninen, valpas’

= lpN fârˈgâd (E) ’nopea, reipas’, fârgâ (E U Lu In) ’pian, heti’. Ks. myös vireä, virkku, virota.

Lähdekirjallisuus:

• Budenz 1867 NyK 6 471 (virkeä ~ vireä, virkku; sm ~ li)
• Thomsen 1869 GSI 159 (+ lpR In)
• MUSz 1873–81 853 (~ mm. virvota; + vi)
• Qvigstad 1881 Beiträge 65 (lp)
• Karsten 1915 GFL 179 (~ virka)
• SKES 1978 1785 (ka < sm)
• Koski 1986 SFU 22 182 (~ vireä ja (ositt.) virta)

[virkeä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:virkeä