Etymologiadata:imsm:vipu

*vipu

Vastineet:

• Suomi: vipu
• Karjala: vipu
• Vepsä: bibu
• Vatja: vipu
• Pohjoisviro: vibu
• Eteläviro: vibu
• Liivi: vi’b

mksm. *vipu (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

vipu (LPetri 1644; Schr 1637 vippu; yl.) ’Hebel’, johd. vipunen (paik. murt.) ’vipuansa t. sen vipu (tähän ehkä myös kansanr. hn. (Antero) Vipunen); kangaspuiden vipulaite, johon niisivarret sidotaan; vipukehto’, vivuta ’nostaa t. vääntää vivulla, kangeta, kammeta; ammentaa vettä (vintti)kaivosta’, vipusin ’vipulaite, vipupyydys t. sen vipuosa; (Gan 1787: kansanr. »warpuisen wipuisimilla»)linnun siipi’, yhd. vipukelkka, -kytkin, -varsi; säätö-, vaihdevipu
~ ink vipu ’rukin veivitanko; kätkyen t. kaivon vipu’ | ka vipu ’vipu (esim. kivenväännössä, vinttikaivossa, rakovalkeassa, ansassa, kätkyessä); jousi (lukossa, kärryissä); jänne (jousipyssyssä); vipuansa; vipukehto’, vivuta (prs. vipuon) ’nostaa vivulla; lingota, singota’ | ly bibu (mon. -d) ’(kätkyen) vipu; kaaripyssyn kaari; kaivon vintti’ | ve bibu ’kätkyen kannatinvipu, ansavipu’, demin. bibūńe | va vipu ’kaivon vintti; (esim. kehdon) notkea salko’ | vi vibu (g. vibu, veu), murt. vibo ’(esim. vipukehdon) vipu, notkea salko, tanko; ongenvapa; kaivonvintti; vipukehto; (viulun)jousi; kaari’ | li viʾb (mon. vibūd) ’notkea salko, (esim. vipukehdon) tanko; kaivon vintti’.

Sanaa on arveltu germ lainaksi, jolloin se saattaisi olla samaa alkuperää kuin kas wippe ’vipu, keinu’ (vrt. ns Wipfel ’latva’). — Vrt. myös vipata¹.

Lähdekirjallisuus:

• Diefenbach 1851 VWGoth 1 432 (sm ~ germ, mm. ruots vippa ’heilua’)
• Saxén 1895–98 Lånord 239 (~ vi; tuskin ~ ruots vippa)
• Kettunen 1922 LVeHA 1 3, 112 (+ ve)
• Kettunen 1938 LivW 485 (+ li)
• Koivulehto Vir 1976 271 (< germ, vrt. as Wippe)
• SKES 1978 1782 (+ ink ka ly va; ims, vrt. vipata1)
• Hofstra 1985 OsFiGerm 80, 153 (germ)
• Häkkinen 1990 MST 252

[vipu Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:vipu