Etymologiadata:imsm:vicca
*vicca
Vastineet:
- Suomi: vitsa
- Karjala: vittša
- Vepsä: vic
- Vatja: vittsa
- Pohjoisviro: vits
- Eteläviro: vits
- Liivi: vitsā
mksm. *vicca < kksm. *+ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vitsa (Agr; yl.) ’irtain, taipuisa, lehdetön ja tav. haaraton lehtipuun oksa t. vesa / (Weiden)rute, Gerte’, yhd. koivu(n)-, paju(n)-, virpovitsa, johd. vitsas ’taipuisaksi notkistettu oksa t. vesa (siteeksi, punokseksi tms.)’, vitsa(i)kko, vitsikko, vitsata (paik. länsimurt.) ’sitoa (vitsalla); piiskata’, vitsaus ’(aidan)vitsas, vitsaside (reessä, veneessä; EPohjanm, osin LounSm); rangaistus; vaiva, vastus, murhe, kiusa (Agr; levinnyt heng. kielestä murteisiin)’, vitsoa (Agr) ’lyödä vitsalla’
~ ink vitsa, vitša | ka vittša ’vitsas, vitsa’, vitšas ’vitsas, näre- t. pajunvitsas, jolla aidanseipäät sidotaan’, vitšastoa ’vitsastaa, sitoa aitaa vitsaksella’ | ly vitš(e̮) ’vitsa’, vitšatta ’vitsastaa’ | ve vits, demin. vitsa̮ińe, -e̮ińe ’vitsa; vitsas’, vitsata ’sitoa vitsalla’ | va vittsa, -e̮ ’vitsa’ | vi vits ’vitsa, vitsas, varpu, raippa’, vitsatada ’lyödä vitsalla’, vitsutada ’vannehtia; antaa vitsaa, piiskata’ | li vitsā ’vitsa, raippa; vanne, vyö’ (sm vitsikko > lpIn viiccah ’pensaikko’)
~ ink vitsa, vitša | ka vittša ’vitsas, vitsa’, vitšas ’vitsas, näre- t. pajunvitsas, jolla aidanseipäät sidotaan’, vitšastoa ’vitsastaa, sitoa aitaa vitsaksella’ | ly vitš(e̮) ’vitsa’, vitšatta ’vitsastaa’ | ve vits, demin. vitsa̮ińe, -e̮ińe ’vitsa; vitsas’, vitsata ’sitoa vitsalla’ | va vittsa, -e̮ ’vitsa’ | vi vits ’vitsa, vitsas, varpu, raippa’, vitsatada ’lyödä vitsalla’, vitsutada ’vannehtia; antaa vitsaa, piiskata’ | li vitsā ’vitsa, raippa; vanne, vyö’ (sm vitsikko > lpIn viiccah ’pensaikko’)
mahd. (vksm *vit́t́śa) < vkgerm *wiþjā (esigerm *witjā), vrt. mn við (g. viðjar) ’vitsas’ (sana voi siis olla samaa alkuperää kuin myöhempi laina vitja, ks. tätä)
tai ? < ven víca ’vitsa, raippa, oksa; vitsas, oksista punottu side; pasmalanka’ (johd. v:stä vit́ ’punoa, kietoa’).
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 165 (sm ~ ruots widja ’ris’)
- Ganander 1787 NFL 3 344 (sm ~ vi)
- Sjögren 1828 GS 1 472–73 (+ ka, »tšuudi (luudin kieli)»)
- Sjögren 1853 IRJaSMat 1 147 (~ ven)
- Ahlqvist 1856 WotGr 161 (+ va)
- Ahlqvist Suomi 1857 98 (sm < ven)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 113 (+ ve)
- Thomsen 1890 BFB 56 (+ li)
- Mikkola 1894 SUST 8 100–02 (ims < ven vica)
- Meckelein 1913 FgrElem 32 (ims > ven)
- Kalima 1915 OLR 4 (ei kantaa sm-ven lainasuuntaan)
- Kettunen 1938 LivW 491 (latv ? < vi li t. < ven)
- Mikkola 1938 SUST 75 98 (ims > ven víca)
- Hakulinen 1946 SKRK 2 10 (omap.)
- Kalima 1952 SlS 186–87 (+ ly; ims < ven)
- Plöger 1973 RL 230 (? < mven)
- SKES 1978 1798–99 (+ ink ? ve; ? < ven)
- Koivulehto Vir 1979 290 (< vkgerm; ven murt. víca < ims)
- Koivulehto 1981 SFU 17 168 (< vkgerm / esigerm)
- Hofstra 1985 OsFiGerm 166 (samoin)
- LpIn 3 1989 409 (lpIn < sm)