Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:vanko/th

Sanatista
Arjalaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Toivonen 1917 SUSA: 46–7 + + = udm вуг(ы) 'hakarauta, sinkilä; ovenripa, -kahva; sanka; jousenkaari', ko вуг 'kädensija' ← ar *va(n)k-, vrt. mia vakrá- 'käyrä, kumara, vino', váṅkri- 'kylkiluu', váncati 'horjua, käydä kumarassa'
UEW 1988: s.v. wanka + Tarkennus: = pe < ksm–pe *waŋka ? ← kar t. vkir, vrt. mia
Katz 2003: 273 Tarkennus: < ksm–pe *wăŋká (~ *wṓŋka > udm вуг(ы) 'hakarauta, sinkilä; ovenripa, -kahva; sanka; jousenkaari', ko вуг 'kädensija') ← vkar akk. *h2aŋkɔ́m > mia váṅka- 'käyrä'
Holopainen 2019: 297 - Tarkennus: = pe < ksm–pe *waŋka / *wi̮ŋka ? ← kar t. vkir *wanka, vrt. mia vaṅka- ⇐ √vañc/vaṅk 'horjua' < kie *wenk- Iar kielistä ei tunneta merkitystä 'koukku', josta ims ja ko merkitykset lienevät johdettavissa. Lähtömuoto = ge *wanha- > meng wōh 'käyrä'
Balttilaisperäinen
Lähde, s. M S E L Väite Argumentit
Gliwa 2009 StEC: 179–89 + x ← ba, vrt. lv demin. odzīte, 'suonsilmäke metsässä', lt vkk vanga 'pelto, mpr wangus 'tammilehto', joiden kuur vastineesta (ellei paluulainana liivistä) → lv murt. vañga 'kostea niitty painanteessa; kädensija, sanka, silmukka' Merkitys 'joenmutka, niitty joenmutkassa' säilynyt Helmessä, Põlvassa ja salatsinliivissä; vrt. lt lankas 'joenmutka, niitty; korin sanka' [ks. paralleeleja kehityksestä 'joenmutka' > 'niitty']. Lv vañga-sanassa ei edustu äänteenmuutos *an > uo ja se tunnetaan liiviläisen substraatin alueelta; joenmutkissa voi kasvaa tammia, ne sopivat pelloiksi, ja Baltian paikannimissä -vang- näyttää viittaavan joenmutkiin; lähtömuoto ~ lt vengti 'väistää, välttää' ~ sa wanken 'huojua' ← kie *wenk- 'kaartaa, kiemurtaa' [ks. lisää]