Etymologiadata:imsm:vankkuri

*vankkuri

Vastineet:

• Suomi: vankkuri
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja: vaŋkkuri
• Pohjoisviro: vanker
• Eteläviro: vankri
• Liivi:

mksm. *vankkuri (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

vankkuri (Jusl 1745; etup. länsimurt., paik. savmurt.) tav. mon. ’nelipyöräiset ajo- t. kuljetusneuvot / Wagen’, paik. länsimurt. myös ’lasten nelipyöräiset, aisasta vedettävät rattaat’, yhd. härkävankkurit
~ ink vaŋkkurit ’nelipyöräiset kärryt’ | va (Tsv) vaŋkkuri id. (? < ink t. sm) | vi vanker (g. vankri) ’id.; (Wied) pyörä’ (sm > nr murt. Sm vankkur, vankkul ’vankkurit; pienipyöräiset lasten rattaat’).

Sanan alkuperä on epäselvä. Sen on kyllä arveltu olevan lainaa germ t. sk taholta, mutta varmaa lähtökohtaa ei toistaiseksi ole osoitettu.

Lähdekirjallisuus:

• Diefenbach 1851 VWGoth 1 430 (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1871 KO 117 (sm vi < ruots vagn t. saks Wagen + -ri)
• Lönnrot 1880 SRS 2 892 (sm ? < ruots vagnskorg ’vaununkori’)
• Wessman 1930–32 SO 2 511 (sm > nr murt. Sm)
• Viires Kotis 1965 50 (vi lienee < germ)
• SKES 1975 1637
• Ingo 1978 Plur 224–25
• EKET 1982 198 (+ ink)
• EEW 1982–83 3708–09
• Tsvetkov & Laakso 1995 VaS 387 (va ? < ink t. sm)

[vankkuri Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:vankkuri