Etymologiadata:imsm:vako
*vako
Vastineet:
mksm. *vako (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vako (Agr; yl.) ’Furche’, vaota (melko laajalti murt.) ’tehdä vakoja, kyntää; peittää kylvös kyntämällä, mullata’, vakoa (paik. länsimurt.) id.
~ ink vako, vakkōssa ’tehdä vakoja’ | ka vako ’vako; taimipenkki’, vavota ’kyntää vesivaot; peittää kylvös kyntämällä’ | ly vago ’vako; joen syvä kohta, josta pyydetään lohia (vetämällä kahdella veneellä sylen pituista verkkoa)’, vagota ’vaota, kyntää vesivakoja’ | ve vago ’vako’, vagota ’vaota; mullata perunamaa’ | va vako ’vako’, (Tsv) vakkoa ’kyntää vakoa; uurtaa’ | vi vagu ’vako’, (Wied) vaguda ’peittää kylvös kyntämällä’ | li vaʾg ’vako’, vaʾktə ’vaota; mullata perunamaa’
~ ink vako, vakkōssa ’tehdä vakoja’ | ka vako ’vako; taimipenkki’, vavota ’kyntää vesivaot; peittää kylvös kyntämällä’ | ly vago ’vako; joen syvä kohta, josta pyydetään lohia (vetämällä kahdella veneellä sylen pituista verkkoa)’, vagota ’vaota, kyntää vesivakoja’ | ve vago ’vako’, vagota ’vaota; mullata perunamaa’ | va vako ’vako’, (Tsv) vakkoa ’kyntää vakoa; uurtaa’ | vi vagu ’vako’, (Wied) vaguda ’peittää kylvös kyntämällä’ | li vaʾg ’vako’, vaʾktə ’vaota; mullata perunamaa’
< baltt, vrt. liett vagà, latv vaga ’vako’.
Lähdekirjallisuus:
- Thunmann 1772 Untersuch 89 (sm waggo ~ latv wagga)
- Ganander 1787 NFL 3 247a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 159 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 110 (+ ve)
- Ahlqvist 1866 Suomi 2:6 98 (< baltt)
- Thomsen 1890 BFB 235 (+ ka li)
- Kalima 1936 BL 176–77
- Fraenkel 1965 LitEW 1178
- SKES 1975 1612 (+ ly)