Etymologiadata:imsm:vaino

*vaino

Vastineet:

• Suomi: vaino
• Karjala: vaino
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: vaen
• Eteläviro: vain
• Liivi:

mksm. *vaino (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

vaino (Agr; eri tahoilla murt.) ’vainoaminen, vihanpito / Verfolgung, Unfriede’, paik. PKarj myös ’sota’, vainota, vainolainen ’vihollinen’
~ ka (kansanr.) vaino ’sota, vaino’ | vi vaen (g. vaenu) ’viha, vaino’, vaenata ’vihata, vainota’, vaenlane ’vihollinen; (murt. myös) paholainen’

mahd. < mven, vrt. ven vojná ’sota’ (josta myöhemmin > ka voina, ly ve voin ’sota’); ven sana lienee ainakin vaikuttanut ims sanojen merkitykseen. — Sm > lpN vaiˈdno (Lu In Ko) ’vaino, ahdistaminen; (N myös) hätä, nälänhätä; (In Ko myös) sota’, N vainotit (In Ko) ’vainota; sotia (Ko)’.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 241a (sm ~ vi)
• Mechelin 1842 Käsik 178 (sm ~ ven)
• Lönnrot 1854 Enare 259 (sm ~ lp)
• Thomsen 1890 BFB 239 (lp < sm; sm itämurteissa ven vaikutusta)
• Mikkola 1894 SUST 8 102 (ka voina < ven)
• E. Leskinen 1933 Suomi 5:15:4 64 (sm vi vanhempia lainoja < ven kuin ka voinu)
• Hakulinen Vir 1936 123 (vaino ~ vainu)
• Kujola 1944 LyS 496 (ly < ven)
• Kalima 1952 SlS 187
• Plöger 1973 RL 326 (sm ei < ven)
• *Posti 1974 KV 54 304–12 (sm vi < mven; ka ly ve nuorempia lainoja < ven)
• SKES 1975 1601–02 (+ ka (kansanr.); ims < mahd. mven)

[vaino Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:vaino