Etymologiadata:imsm:vahva
*vahva
Vastineet:
mksm. *vahva (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vahva (Agr; yl.) ’voimiltaan suuri, voimakas; luja, kestävä; paksu; tiheä, sankka; väkevä, aromikas; ravitseva / stark, kräftig, fest; gut; dick’, murt. myös mm. ’ehjä (kaakkmurt.); raskaana oleva (laajalti murt.)’, johd. vahveta, vahvistaa, vahvistua, vahvike, vahvuinen, vahvuus
~ ink vahva ’vahva; ehjä; luja’, vahveta, vahvistā, vahvus ’vahvuus’ | ka vahva ’luja; voimakas; paksu’ (< sm) | ve vahv ’vahva, luja; vankka, paksu’, vahvduda, vahvištuda ’lujittua, vahveta’, vahveta ’id.; parkkiintua (nahka)’, vahvuź ’kestävyys, vahvuus, lujuus, paksuus’ | va (Ahlqv) vahva ’ehjä’, (Tsv) vahv ’luja, voimakas’, vahve̮ne̮- ’vahveta, lujittua’, vahvuz ’vahvuus’ | vi vahva ’uljas, urhea; miehekäs; rehti’, vahvuda ’uljastua’, (Wied) vahvaneda ’voimistua’, vahvus ’uljuus, urhoollisuus’ (sm > lpN vāfe ’paksu, tukeva, isokokoinen; varma, luotettava (poropaimen)’, vāfistit, vāhvistet ’vahvistaa, lujittaa; varmistuttaa’).
~ ink vahva ’vahva; ehjä; luja’, vahveta, vahvistā, vahvus ’vahvuus’ | ka vahva ’luja; voimakas; paksu’ (< sm) | ve vahv ’vahva, luja; vankka, paksu’, vahvduda, vahvištuda ’lujittua, vahveta’, vahveta ’id.; parkkiintua (nahka)’, vahvuź ’kestävyys, vahvuus, lujuus, paksuus’ | va (Ahlqv) vahva ’ehjä’, (Tsv) vahv ’luja, voimakas’, vahve̮ne̮- ’vahveta, lujittua’, vahvuz ’vahvuus’ | vi vahva ’uljas, urhea; miehekäs; rehti’, vahvuda ’uljastua’, (Wied) vahvaneda ’voimistua’, vahvus ’uljuus, urhoollisuus’ (sm > lpN vāfe ’paksu, tukeva, isokokoinen; varma, luotettava (poropaimen)’, vāfistit, vāhvistet ’vahvistaa, lujittaa; varmistuttaa’).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 237a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 158 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 110 (+ ve)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 979 (lp < sm)
- SKES 1975 1589–90 (+ ka (ehkä < sm))
- Häkkinen 1987 ES 353–54
- T. Itkonen Vir 1987 182 (+ ink)