Etymologiadata:imsm:väntä-
*väntä-
Vastineet:
- Suomi: vääntää
- Karjala: veänteä
- Vepsä: väta
- Vatja: vääntää
- Pohjoisviro: väänama
- Eteläviro: väändmä?
- Liivi: vändõ
mksm. *väntä- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
vääntää (Agr; vanh. kirjak. us. kons.-vartaloisia muotoja väät-; yl.) ’drehen, wringen; biegen; verdrehen, verzerren’, vääntyä (Hemm 1616), väännellä, väännös, väänne (Raam 1642), vääntö ’kiero puu (etup. EPohjanm); tervaspuu (Kain, paik. KaakkSm PKarj)’
~ ink vǟntǟ ’kääntää, vääntää’, vǟntüä ’vääntyä, kääntyä’, vǟnnellä ’käännellä’ | ka veänteä ’vääntää, pyörittää (esim. tahkoa), vääristää; kivistää (vatsaa); tehdä huonosti’, veäntyö ’vääntyä’, veäntö ’kierosyinen (puu); vastahakoinen’ | ly viättä ’soittaa, leikkiä, tanssia; vääntää (tahkoa, vitsaa)’, viänd ’kiero; tanssi, tanssipaikka’ | ve väta ’soittaa, leikkiä, tanssia’, vänd ’soitto, leikki; harmonikka’ | va vǟntǟ ’vääntää’, vǟntüä ’vääntyä’, vǟn(ne) ’väänne; kiemura, käänne’ | vi väänata ’vääntää, väännellä’, väänduda ’vääntyä, kiertyä, köynnöstää’, vääne ’vääntö, väännös; köynnös’ | li vän̄də, (Sal) vänn ’punoa, kietoa’, vän̄di ’kiero’. — Sm > lpN murt. vænˈtēt ’kääntää jkn sanat toisiksi, totuudenvastaisiksi’
~ ink vǟntǟ ’kääntää, vääntää’, vǟntüä ’vääntyä, kääntyä’, vǟnnellä ’käännellä’ | ka veänteä ’vääntää, pyörittää (esim. tahkoa), vääristää; kivistää (vatsaa); tehdä huonosti’, veäntyö ’vääntyä’, veäntö ’kierosyinen (puu); vastahakoinen’ | ly viättä ’soittaa, leikkiä, tanssia; vääntää (tahkoa, vitsaa)’, viänd ’kiero; tanssi, tanssipaikka’ | ve väta ’soittaa, leikkiä, tanssia’, vänd ’soitto, leikki; harmonikka’ | va vǟntǟ ’vääntää’, vǟntüä ’vääntyä’, vǟn(ne) ’väänne; kiemura, käänne’ | vi väänata ’vääntää, väännellä’, väänduda ’vääntyä, kiertyä, köynnöstää’, vääne ’vääntö, väännös; köynnös’ | li vän̄də, (Sal) vänn ’punoa, kietoa’, vän̄di ’kiero’. — Sm > lpN murt. vænˈtēt ’kääntää jkn sanat toisiksi, totuudenvastaisiksi’
?? < germ *wenda- ’vääntää’, vrt. ns winden, mn vinda, nr vända ’kääntää’. — Ks. myös väätti.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 279 (sm ~ vi vänämä)
- Rask 1818 Undersögelse 106 (sm ~ germ)
- Hipping 1846 ASSF 2 1087 (sm < germ)
- Ahlqvist 1856 WotGr 160 (+ va)
- Setälä 1890–91 ÄH 389 (+ ve)
- Wiklund 1896 SUST 10 169 (sm ~ lp)
- Kettunen 1938 LivW 508 (+ li)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 995 (lp < sm)
- SKES 1978 1850–51 (+ ink ka ly)
- Koivulehto Vir 1983 548 (germ lainasuhde äänt. selitettävissä)
- Hofstra 1985 OsFiGerm 27, 349 (? < germ)
- T. Itkonen Vir 1987 176 (omap. ims sanoja)