Etymologiadata:imsm:väivek
*väivek
Vastineet:
mksm. *väivek (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
väive (Flor 1702 »Kyllä wäiwe nautans tunde»; yl.) ’täi, eläimen loinen / Haarling, Federling’
~ ka väiveh, väivöi ’kotieläimen täi’ | va väive | vi (Wied) väiv (g. väivi) ’pienkarjan täi’
~ ka väiveh, väivöi ’kotieläimen täi’ | va väive | vi (Wied) väiv (g. väivi) ’pienkarjan täi’
< baltt, vrt. liett víevasa ’linnuntäi’, vievesà ’karjan, hanhen täi’. — Sm > lpKo väivas ’väive, pieni täi’, ? T veaivaš ’sudenkorento’ ja ruots murt. Sm veva ’karjan täit’.
Lähdekirjallisuus:
- Mustonen Vir 1883 186 (sm ~ va)
- Thomsen 1890 BFB 241 (sm vi ? < baltt)
- Saxén 1895–98 Lånord 241 (sm > ruots murt. Sm)
- Mikkola 1909 IF 26 296 (< baltt)
- T. I. Itkonen 1918 SUSA 32:3 60 (lpKo < sm)
- Kalima 1936 BL 183 (< baltt)
- SKES 1978 1833 (+ ka)