Etymologiadata:imsm:urpa
*urpa
Vastineet:
mksm. *urpa (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
urpu (Gan 1787; hämmurt., osin savmurt. ja ymp.) ’lehtipuun kukinto, norkko; silmu / Kätzchen (an Weiden, Birken usw.); Knospe’, rinn. urpa (VR 1644; laajalti I- ja PSm, paik. LounSm), urpi (EPohjanm Verml, paik. muuallakin), urpo (paik. itämurt.), johd. urpiainen ’Carduelis flammea; (paik. murt. myös) jk muu pikkulintu’ (rinn. urpulintu)
~ ink urpa ’(koivun, lepän, pajun) urpu; lehtisilmu’, urpia ’virpoa (palmusunnuntaina); hutkia, lyödä’ | ka urpa, urva ’lehtipuun kukinto; silmu’ | ly urb(e̮) (mon. urbad) ’(koivun) urpu’ | ve urb (g. urban) | va urpa ’urpu’ | vi urb (g. urva) ’(koivun, lepän) urpu, norkko’. — Sm > lpIn urbe (R Lu Ko Kld) ’puun kukinto, norkko (In); se aika keväällä, jolloin silmut puhkeavat (Lu In); se aika syksyllä, jolloin lehdet putoavat (R In Ko Kld)’; ka > ven murt. úrba, úrva ’puun silmu’.
~ ink urpa ’(koivun, lepän, pajun) urpu; lehtisilmu’, urpia ’virpoa (palmusunnuntaina); hutkia, lyödä’ | ka urpa, urva ’lehtipuun kukinto; silmu’ | ly urb(e̮) (mon. urbad) ’(koivun) urpu’ | ve urb (g. urban) | va urpa ’urpu’ | vi urb (g. urva) ’(koivun, lepän) urpu, norkko’. — Sm > lpIn urbe (R Lu Ko Kld) ’puun kukinto, norkko (In); se aika keväällä, jolloin silmut puhkeavat (Lu In); se aika syksyllä, jolloin lehdet putoavat (R In Ko Kld)’; ka > ven murt. úrba, úrva ’puun silmu’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 225a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 158 (+ va)
- Qvigstad 1881 Beiträge 113 (+ lp)
- Pogodin 1904 Severnorussk 64 (ven < sm)
- Kalima 1915 OLR 234 (+ ka; > ven)
- E. Itkonen 1960 LpChr 174 (lp < sm)
- SKES 1975 1551 (+ ly ve; lp < sm, ven < ka)