Etymologiadata:imsm:tupa
*tupa
Vastineet:
mksm. *tupa (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
tupa (UpsEK käreätupan, -tuffuan g.; Martti n. 1580) ’pääasuinhuone (VarsSm E- ja KaakkHäme Kymenl EKPohjanm itämurt.); vierashuone, (iso) kamari, sali (PSatak PHäme PPohjanm Kain Länsip ja ymp.); asuinrakennus (laajalti murt.); mökki (etup. eri tahoilla ESm) / Wohnstube; Gästezimmer, (größere) Schlafkammer; Wohngebäude; Häuschen, Hütte’, yhd. perheen-, väentupa, käräjätupa, leivintupa, savutupa, tupakeittiö
~ ink ka tupa | vi tuba (g. toa) ’huone; maalaistalo’ | li tubā ’tupa, huone; asuintalo’
~ ink ka tupa | vi tuba (g. toa) ’huone; maalaistalo’ | li tubā ’tupa, huone; asuintalo’
< germ *stuƀ-, vrt. kys stube ’(lämmitettävä) huone; kylpyhuone’, mr stuva, stugha, nr stuga ’tupa, huone, mökki’, isl stofa, stufa ’huone, vierashuone’. — LpN doppe (Pi Lu In T) ’tupa, asuintalo’ < sm; lpN stoppo (E U Pi) id. < sk. Ks. erikseen raastupa.
Lähdekirjallisuus:
- Fischer 1747 VocSib 105 (sm ~ ruots)
- Moller 1756 Beskr 163 (+ vi, lp topo)
- Renvall 1826 SSK 2 253 (sm < ruots)
- Ahrens 1843 GrEhstn 130 (sm vi < saks ruots)
- Lönnrot 1854 Enare 257 (sm ~ lpN In R)
- Thomsen 1869 GSI 155 (+ li; < germ)
- Ahlqvist 1871 KO 97
- O. Donner 1884 TechmZ 1 266 (< baltt)
- Thomsen 1890 BFB 220 (? < baltt; lp osin < sm, osin < sk)
- Qvigstad 1893 NL 323 (lp < sk, lpIn < sm)
- Setälä 1912–13 FUF 13 462 (sm < germ)
- Valonen 1963 SUST 133 550–57 (samoin)
- SKES 1975 1410–11 (sm > ka, osin lp)
- Hofstra 1985 OsFiGerm 318