Etymologiadata:imsm:tunkë-

*tunkë-

Vastineet:

• Suomi: tunkea
• Karjala: tunkie
• Vepsä: tunkta
• Vatja: tuŋkia⇐
• Pohjoisviro: tungima⇐
• Eteläviro: ?
• Liivi: ?

mksm. *tunkë- < kksm. *tunkë- < vksm. *čuŋkǝ̑- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

tunkea (Agr; yl.) ’zwängen, stopfen, (weg)drängen; (ein)dringen’, tunkeutua, tunkeilla, tungeksia, tungos (JWegelius 1747), tunko (Sorol 1625), tunku (Sorol; melko laajalti Häme ja ymp.) ’tungos’
~ ink tuŋkissa ’tunkeutua, tunkea’ | ka tunkie ’lykkiä, tyrkkiä; ahtaa, tunkea; tungeksia’, tunkeutuo ’tunkeutua; tuppautua; ajautua’ | ly tuŋgeda ’tunkea, lykätä, työntää’, tuŋgezetta ’tunkeutua’ | ve tuŋkta ’työntää, tyrkkiä’, tuŋktakse̮ ’tunkeutua’ | va (Kukk) tuŋkīssa, (Tsv) tuŋki- ’tunkeutua, ahtautua’ | vi tungida ’tunkea, tunkeutua’, tungelda ’tungeskella’, tung ’tungos’

Todennäk. deskr. alkuperää, kuten myös s.v. sonkia ja tonkia (ks. näitä) main. sanat. Näiden yhteyteen kuulunevat jotenkin myös lp cogˈgât ’tunkea, työntää; pujauttaa’ (< *čuŋke-) ja md toŋgoms ’pistää, sujauttaa jhk’ (< *tuŋke-; epävarmoja vastineita myös ugr kielissä).

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 183a (sm ~ vi)
• Ahlqvist 1856 WotGr 156 (+ va)
• Ahlqvist 1859 Anteckn 108 (+ ve)
• Budenz 1867 NyK 6 421 (+ md, unk dug ’tunkea; kätkeä’)
• MUSz 1873–81 260–61
• Setälä 1902–03 FUF 2 238 (sm sonkia ~ viE tsung-, lp cogˈgat)
• Liimola 1939–40 FUF 26 200–01 (+ ? vog toχər- ’painaa, puristaa; tukkia’)
• FUV 1955 120 (sm md unk)
• MSzFE 1967 135 (sm vi md ? vog unk)
• TESz 1 1967 684 (samoin)
• SKES 1975 1398 (+ ka ly; ims ~ md unk)
• FUV2 1977 133
• UEW 1988 537–38 (sm vi md ? vog unk)
• Sammallahti 1988 UrLang 550
• EWUng 1993 284
• Sammallahti 1999 Poluilla 76 (sm ~ lp; ei md unk)

[tunkea Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:tunkea