Etymologiadata:imsm:tok̆kërta-

*tok̆kërta-

Vastineet:

• Suomi: tokertaa
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: tokerdama
• Eteläviro: tokõrdama
• Liivi:

mksm. *tok̆kërta- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

tokertaa (Lönnr 1880; paik. etup. itämurt.) ’tuhertaa, tehdä vaivalloisesti t. kömpelösti; jykertää / stümpern, etw. mühselig od. ungeschickt tun; mühselig schnitzen’, tokeltaa (paik. savmurt. EPohjanm) ’id.; puhua epäselvästi, sopertaa’, tokero (paik. Satak LUus PSm Verml) ’tyhmä, tomppeli’
~ vi tokerdada ’sopertaa; olla tokkurassa’.

Deskr. sanoja, joiden yhteyteen kuulunevat myös tokero (EPohjanm, paik. Satak Häme) ’yksinkertainen puuro, pöperö’ ja tokkura: tokkurassa ’humalassa; pökerryksissä’ (suhteesta tokero - tokkura vrt. pöperö - pöpperö; ks. näitä); etuvok. varianteista ks. tökerö.

Lähdekirjallisuus:

• SKES 1975 1332
• EEW 1982–83 3210–11

[tokertaa Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:tokertaa