Etymologiadata:imsm:to-inën
*to-inën
Vastineet:
- Suomi: toinen
- Karjala: toine
- Vepsä: toine
- Vatja: tõin
- Pohjoisviro: teine
- Eteläviro: tõõnõ
- Liivi: tuoi
mksm. *to-inën < kksm. *to- < vksm. *to- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
toinen (Agr; yl.) ’andere(r/s), zweite(r/s)’, mon. toiset murt. (I- ja PSm) myös ’(lähi)naapurit’, toistaa (1769), toistua, toiste ’toisen kerran, myöhemmin’, toistamiseen (Raam 1642), toisaalla, -lle, -lta ’muualla, -lle, -lta’, toisin, toisinaan, yhd. toissijainen, toistaitoinen, toissapäiväinen (toissa kons.-vart. ess.; Gottlund 1832 toissa pänä ’ylihuomenna’), -keväinen
~ ink toin ’toinen’, toispäivä, toinargi, toissarki ’tiistai’ | ka toine ’toinen, seuraava, joku muu; erilainen’, toine arki ’tiistai’, toisenpäivä(h)ine ’huominen, huomispäiväinen; eilinen t. toissapäiväinen’, toittši ’toiste, vastedes; toisinaan, joskus; ensi, seuraavana, tulevana vuonna’ | ly toińe ’toinen, muu, seuraava’, toińarg ’tiistai’, toižin ’toisin’, toštši ’toiste, toinen kerta; toisinaan, väliin’, tošpäivän ’seuraavana päivänä; toissapäivänä’ | ve toińe ’toinen; seuraava’, toiži̮ń ’toisin’, toiže̮tada ’vaihtaa’ | va te̮in ’toinen’, te̮izna pǟnä ’tiistaina’ | vi teine ’toinen; muu’, teisal ’toisaalla’, teisipäev ’tiistai’, teistsugune ’toisenlainen’ | li tuoi ’toinen, muu’, tuoistəz, tuoistiz ’toisin’, tuoistist ’muuttaa toiseksi’, tūožna-pǟva, tūoiźznap-pǟva ’tiistai’ (sm > lpN doiˈstë, doistë ’toiste’).
~ ink toin ’toinen’, toispäivä, toinargi, toissarki ’tiistai’ | ka toine ’toinen, seuraava, joku muu; erilainen’, toine arki ’tiistai’, toisenpäivä(h)ine ’huominen, huomispäiväinen; eilinen t. toissapäiväinen’, toittši ’toiste, vastedes; toisinaan, joskus; ensi, seuraavana, tulevana vuonna’ | ly toińe ’toinen, muu, seuraava’, toińarg ’tiistai’, toižin ’toisin’, toštši ’toiste, toinen kerta; toisinaan, väliin’, tošpäivän ’seuraavana päivänä; toissapäivänä’ | ve toińe ’toinen; seuraava’, toiži̮ń ’toisin’, toiže̮tada ’vaihtaa’ | va te̮in ’toinen’, te̮izna pǟnä ’tiistaina’ | vi teine ’toinen; muu’, teisal ’toisaalla’, teisipäev ’tiistai’, teistsugune ’toisenlainen’ | li tuoi ’toinen, muu’, tuoistəz, tuoistiz ’toisin’, tuoistist ’muuttaa toiseksi’, tūožna-pǟva, tūoiźznap-pǟva ’tiistai’ (sm > lpN doiˈstë, doistë ’toiste’).
Johd. pron:sta tuo (ks. tätä).
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 158a (sm ~ vi)
- Sjögren 1849 MélR 1 200 (+ li)
- Ahlqvist 1856 WotGr 42 (+ va)
- Budenz 1869 NyK 7 41 (< *tō-)
- Setälä 1890–91 ÄH 412 (+ ka ve)
- Wessman 1930–32 SO 2 563 (nr murt. Sm < sm)
- Turunen 1950 SUST 99 170 (+ ly)
- Hansegård 1967 Jukk 191 (lp < sm)
- SKES 1975 1327–28
- EEW 1982–83 3116–18
- T. Itkonen Vir 1983 206
- Häkkinen 1987 ES 327–28
Etymologiadata:imsm:to-inën/th