Etymologiadata:imsm:tilkka
*tilkka
Vastineet:
- Suomi: tilkka
- Karjala: tilkka
- Vepsä: tilkta⇐
- Vatja: tilkka
- Pohjoisviro: tilk
- Eteläviro: tsilk
- Liivi: tīlka
mksm. *tilkka (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
tilkka (VR 1644; yl.) ’vähäinen määrä nestettä, pisara, tippa / kleine Flüssigkeitsmenge, Neige, Tropfen’, tilkkanen, tilkata (paik. Satak) ’kaataa tilkka’, tilkkoa (PKarj Savo KSm EPohjanm, paik. KPohjanm Kain) ’lypsää (et. ehtyvää lehmää), suorittaa jälkilypsy’, tilkkua (Ink, osin VarsSm) ’tippuahiljalleen, tihkua’
~ ink tilkka ’pisara’, tilkkua ’tippua’ | ka tilkka ’pisara’, tilkkuo ’tippua’ | ly t́ilk ’tilkka, pisara’, t́ilkkuda ’tippua’ | ve t́üukta, t́ilkta ’tippua’, t́üukaita, t́ilke̮ita ’kaataa, valuttaa; tiputtaa; lypsää’, P t́ilk ’tilkka, hiven’ | va (Tsv) tilk ’pisara’, (Kett) tilkkua ’tippua’ | vi tilk, E tsilk ’tilkka, pisara, tippa’, tilkuda ’tippua, pisaroida’, tilgutada, E tsilguta- ’tiputtaa’ | li tīlka ’pisara’, tilkə ’tippua’.
~ ink tilkka ’pisara’, tilkkua ’tippua’ | ka tilkka ’pisara’, tilkkuo ’tippua’ | ly t́ilk ’tilkka, pisara’, t́ilkkuda ’tippua’ | ve t́üukta, t́ilkta ’tippua’, t́üukaita, t́ilke̮ita ’kaataa, valuttaa; tiputtaa; lypsää’, P t́ilk ’tilkka, hiven’ | va (Tsv) tilk ’pisara’, (Kett) tilkkua ’tippua’ | vi tilk, E tsilk ’tilkka, pisara, tippa’, tilkuda ’tippua, pisaroida’, tilgutada, E tsilguta- ’tiputtaa’ | li tīlka ’pisara’, tilkə ’tippua’.
Deskr.-onomat. alkuperää oleva sanue. — Ims > nr murt. Sm Vi tilkk, tilk(k)a ’pisara, tippa’, tilkk(a) ’tippua; pusertaa maitoa lehmän utareista’.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 151a (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 155 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 108 (+ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 414 (+ li)
- Thomsen 1890 BFB 282 (nr murt. Vi < vi)
- Toivonen Vir 1930 92–93 (nr murt. Sm Vi luult. < ims)
- SKES 1975 1301 (+ ka ly)
- Koponen 1998 SUST 230 57