Etymologiadata:imsm:tikë⇒

*tikë⇒‎

Vastineet:

• Suomi: tikeä
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja: tikõa
• Pohjoisviro: tige
• Eteläviro: tikõ
• Liivi: ti’g

mksm. *tikë⇒‎ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

tiku (Jusl 1745; laajalti Häme PSatak EPohjanm PSm ja ymp., Verml) ’katku, käry, häkä / (Brand)geruch, Kohlendunst’, tikura (KaakkHäme ja ymp., paik. EPohjanm), tikara (paik. PSatak Päij- ja PHäme) ’katku, käry’, tikerä (EPohjanm, paik. hämmurt.) ’kitkerä, karvas’, tikeä (paik. KaakkHäme) id. (sm > nr murt. Sm tikura ’savun katku’).

Mahd. samaa sanuetta kuin sm (JuslLis, Gan 1787) tikeä, tikiä ’saita; niukka, karu; ahdas, tiukka’, tikeys ’karuus; kiukku, ilkeys’
~ vi tige ’häijy, ilkeä, äkäinen’, tigedus ’kiukku, ilkeys’ (huom. myös vi tigu ’lika; häpeä; etana’, joka äänt. vastaa sm tiku sanaa) | li tiʾg (mon. tigīd) ’huono, ilkeä; paholainen’. Ks. myös tikahtua.

Lähdekirjallisuus:

• Ganander 1787 NFL 3 150a (sm tikeä ~ vi)
• Wessman 1930–32 SO 2 420 (sm > nr murt. Sm)
• Hakulinen 1933 StF 1:2 8 (sm tiku ~ vi)
• Kettunen 1938 LivW 419 (sm tiku ? ~ vi li)
• SKES 1975 1296 (tikeä ’tiukka, saita’ ~ vi li), 1298–99 (s.v. tiku; vrt. vi tigu; tikeä ’kitkerä’ tähän)
• EEW 1982–83 3143–44 (tiku ja tikeä samaa sanuetta)

[tiku Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:tikeä