Etymologiadata:imsm:termä

*termä

Vastineet:

• Suomi: törmä
• Karjala: termä
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro:
• Eteläviro:
• Liivi:

mksm. *termä < kksm. *termä < vksm. *termä (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

törmä (Gan 1784; Satak Häme Pohjanm PSm, paik. KaakkSm Savo) ’rantajyrkänne, äyräs, mäenrinne, kumpare / Steilufer, Ufer-, Berghang, Hügel’, tölmä (LUus ja ymp.), termä (Renv 1826; PKarj PSavo, paik. KSm Länsip) id.
~ ka termä ’törmä, rinne; äyräs’

= lpN dærˈbme (Pi Lu In Ko Kld T) ’törmä, mäki (tiellä)’. Ka ja lp viittaavat alkup. -er- asuun, sm -ö- on osittain -r-:n vaikutusta; huom. myös tirma (paik. lounmurt. PSavo) ’rantajyrkänne, kumpare’; vrt. lisäksi töyräs.

Lähdekirjallisuus:

• Lindström 1859 KeltGerm 45 (tölmä ~ törmä)
• Ahlqvist 1871 KO 145 (sm ~ lp)
• Genetz 1877 KL 16 (+ ka)
• Setälä 1912–14 FUFA 12 4 (törmä ~ termä ~ töyrä)
• SKES 1975 1504–05
• Mäkeläinen Vir 1978 373 (vrt. terä, töröttää)
• Koponen 1998 SUST 230 55 (vrt. törmätä)

[törmä Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:törmä