Etymologiadata:imsm:terä
*terä
Vastineet:
mksm. *terä < kksm. *terä < vksm. *terä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
terä (Agr; yl.) ’Klinge, Schneide, Sägeblatt, Bohrer’, merk. myös ’(viljan) tähkä t. jyvä; (auringon) kehrä; (sukan t. kengän) jalkaosa’, yhd. jalkaterä, sahanterä, silmäterä (Agr); teräase, terälehti, johd. terävä (Agr), teräs (Ljungo 1601), terästää, teroittaa, teriö, ks. erikseen tere
~ ink terä ’terä’, teräs ’teräs’ | ka terä ’(aseen, sukan, käsineen) terä; jyvä, tähkä; kasvu, sato; (kankaan) piedin; järki; tarmo’, teräs ’teräs; äly’, terävä ’terävä; älykäs, etevä, kätevä; nopea’, terenteä ’teroittaa’ | ly t́erä ’(työkalun) terä; jyvä; silmäterä’, t́eraz ’teräs’, t́eräu ’terävä’, teretä (prs. terendän) ’teroittaa’ | ve t́era ’(työkalun) terä; jyvä, tähkä jyvineen; (kankaan) piedin’, t́eraz ’(kirveen) teräosa t. karkaistu terä’, t́erata ’teroittaa’, t́erav ’terävä’ | va terä ’terä; jyvä’, teräz ’teräs’, terässǟ ’teroittaa’, terävä ’terävä’ | vi tera ’terä; jyvä, hitunen’, terav ’terävä, pistävä’, terane ’terävä-älyinen, tarkkaavainen, valpas; tarkka, herkkä’, teras ’teräs’, teritada ’teroittaa’ | li tierā ’jyvä, pähkinän ydin; terä’, tierāb ’terve; sukkela, vikkelä’
~ ink terä ’terä’, teräs ’teräs’ | ka terä ’(aseen, sukan, käsineen) terä; jyvä, tähkä; kasvu, sato; (kankaan) piedin; järki; tarmo’, teräs ’teräs; äly’, terävä ’terävä; älykäs, etevä, kätevä; nopea’, terenteä ’teroittaa’ | ly t́erä ’(työkalun) terä; jyvä; silmäterä’, t́eraz ’teräs’, t́eräu ’terävä’, teretä (prs. terendän) ’teroittaa’ | ve t́era ’(työkalun) terä; jyvä, tähkä jyvineen; (kankaan) piedin’, t́eraz ’(kirveen) teräosa t. karkaistu terä’, t́erata ’teroittaa’, t́erav ’terävä’ | va terä ’terä; jyvä’, teräz ’teräs’, terässǟ ’teroittaa’, terävä ’terävä’ | vi tera ’terä; jyvä, hitunen’, terav ’terävä, pistävä’, terane ’terävä-älyinen, tarkkaavainen, valpas; tarkka, herkkä’, teras ’teräs’, teritada ’teroittaa’ | li tierā ’jyvä, pähkinän ydin; terä’, tierāb ’terve; sukkela, vikkelä’
= lpN dærre (E U In Ko Kld T) ’(työkalun) terä (N In Ko Kld T); auringon kehrä, säde (N); sauman tere (E U)’ | tšerL ter, I tür ’terä’ | ? votj tir ’kirves’ | ? unk tőr ’tikari; miekka; naskali’; votj ja unk sanat kuuluvat tähän yhteyteen merkityksen ’terä(ase)’ perusteella; jos ims-lp sanan merkityksen ytimeksi katsotaan merk. ’laita, reuna’, ovat siihen votj ja unk sanojen sijaan yhdistettävissä tšerL ter, I tür ’reuna, sivu, laita, särmä, syrjä, ääri, ranta; raja’ | votj dur, dor ’reuna, laita, kylki; puoli; raja’ | syrj dor ’reuna, syrjä, särmä; reunus, puoli, taho; terä’. Kyseessä voi olla alkuaan kahden sanan yhteensulautuma (mihin myös syrj viittaa): toisaalta ’reuna, laita’ (josta mahd. > ’(auringon) kehrä’, osin myös ’työkalun terä’, sekä johd:na esim. terska) ja toisaalta ’kärki’ (josta ’jyvä’ (huom. myös terho), ’silmäterä’, ’(jalka-, sukan) terä’).
Lähdekirjallisuus:
- Ahrens 1843 GrEhstn 129 (sm ~ vi)
- Lönnrot 1854 Enare 254 (+ lp)
- Ahlqvist 1856 WotGr 155 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 107 (sm terävä ~ ve)
- Budenz 1867 NyK 6 417 (+ li tšer; ~ votj tir, syrj tšer, unk tőr)
- VW 1 1874 129 (erikseen terä ’jyvä’ ~ vi li)
- Munkácsi 1899 NyK 29 15 (sm ~ votj syrj dor ’sivu’ < ieur)
- Ojansuu 1921 Lisiä 28 (+ ka)
- Toivonen 1933 FUF 21 125 (sm ~ tšer, votj tir; unk eri alkuperää)
- E. Itkonen 1953–54 FUF 31 178 (sm ~ lp tšer)
- Collinder 1957 Survey 534 (sm ~ tšer, votj-syrj dor sekä samJr tirʾ ’ranta, törmä’)
- SKES 1975 1278–80 (+ ly; ims ~ lp tšer, mahd. myös votj-syrj dor ’reuna’)
- TESz 3 1976 969
- MSzFE 1978 646 (unk tőr ~ sm lp tšer, votj tir)
- UEW 1988 522 (sm vi ~ lp tšer, votj tir, unk tőr)
- Tálos 1993 JuhlakHajdú 393 (unk tőr eri alkuperää)
- EWUng 1995 1544 (unk tőr todennäk. ~ sm lp tšer votj)
- Koponen 1998 SUST 230 56
Kirjallisuustieto tarkempaa taulukkoa odottaessa: Pavel Basharin (2022) esittää tälle sanueelle indoiranilaista etymologiaa < kir. *tigra- 'terävä' (ei tosin näytä oikein uskottavalta).