Etymologiadata:imsm:tarha
*tarha
Vastineet:
mksm. *tarha < kksm. *tarša (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
tarha (Agr) ’karjapiha, karja-aitaus (yl.); (aidattu) peltotilkku t. kasvimaa (eri tahoilla murt.); kehä (esim. kuun ympärillä; paik. etup. itämurt.) / Pferch, Viehhof; Gemüsegarten; Hof (z. B. um den Mond)’, paik. länsimurt. myös ’tunkio, lantakasa’, yhd. kasvi-, puu-, yrttitarha; lammas-, turkistarha, eläintarha; lastentarha; lautatarha, halkotarha ’halonhakkuupaikka’, kirkkotarha, tarhakäärme, johd. tarhata, tarhaaja, tarhuri (puu-, turkistarhuri)
~ ink tarha ’talon tonttimaa; talon luona oleva pelto tai niitty, puutarha, kasvimaa’ | ka tarha ’karjapiha; navetan yläkerta; piiri, kehä (auringon ympärillä); maapala’ | ve tarh (g. -an) ’pienehkö alue, maapala (josta saadaan esim. marjoja t. sieniä)’ | va tara ’aitaus, piha, puutarha’ | vi tara ’tarha, aitaus; kehä kuun t. auringon ympärillä’ | li tarā ’aita; aidattu pelto, puutarha; kehä auringon t. kuun ympärillä’
~ ink tarha ’talon tonttimaa; talon luona oleva pelto tai niitty, puutarha, kasvimaa’ | ka tarha ’karjapiha; navetan yläkerta; piiri, kehä (auringon ympärillä); maapala’ | ve tarh (g. -an) ’pienehkö alue, maapala (josta saadaan esim. marjoja t. sieniä)’ | va tara ’aitaus, piha, puutarha’ | vi tara ’tarha, aitaus; kehä kuun t. auringon ympärillä’ | li tarā ’aita; aidattu pelto, puutarha; kehä auringon t. kuun ympärillä’
< baltt, vrt. liett dar̃žas ’puutarha; kehä kuun ympärillä’, latv dārzs ’id.; piha, aitaus’.
Lähdekirjallisuus:
- Thunmann 1772 Untersuch 89 (sm ~ baltt)
- Ganander 1787 NFL 3 123a (sm ~ vi)
- Thomsen 1869 GSI 73 (< baltt)
- Ahlqvist 1871 KO 106
- O. Donner 1884 TechmZ 1 264
- Thomsen 1890 BFB 166 (sm va vi li < baltt)
- Setälä 1890–91 ÄH 300 (+ ka; < baltt)
- Saxén 1895–98 Lånord 226 (sm > nr murt. Sm)
- Kalima 1936 BL 165 (+ ve; < baltt)
- SKES 1969 1232–33 (ims < baltt; sm > lp, nr murt. Sm)