Etymologiadata:imsm:töö²
*töö/*tei-
Vastineet:
mksm. *töö/*tei- < kksm. *te-wi/-j- < vksm. *te- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
te (Agr; yl.), murt. tei, tet, työ persoonapronomini ’ihr (2. Pers. Pl.); Sie’, johd. teititellä, teikäläinen
~ ink tȫ | ka työ | ly tüö | ve tö, te | va tȫ, (Kukk) tǖ | vi teie, te | li teg, tēg ’te’
~ ink tȫ | ka työ | ly tüö | ve tö, te | va tȫ, (Kukk) tǖ | vi teie, te | li teg, tēg ’te’
= lpN dī, dij (Pi Lu In Ko Kld T), E dijj´eh, U dijja ’te (mon.)’ | md tiń | tšerL tä, I te | votj ti | syrj ti, permj tije̮ | unk ti || samT tēŋ | slk te | Km šiʾ | Kb se | M tend́a, tende id.
Sanan vartalossa esiintyy epäsäänn. vaihtelua eikä sen vokaalin alkup. laatua ole voitu tarkasti määrittää; huomaa lisäksi lp doai ’te kaksi’, joka vokaalinsa puolesta on selvästi eri alkuperää kuin mon. pron. dij. Osassa ural kieliä (vog ostj) 2. persoonien pronominin alkukonsonanttina on n- (sen sijaan t-aines tavataan eräissä ostj verbien mon. 2. persoonan persoonapäätteissä). Ks. myös sinä, me.
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
- Welin 1736 NKäsik 280 (sm ~ unk)
- Porthan 1771 OS 5 135 (sm ~ lp unk)
- Gyarmathi 1799 Aff 283 (+ ka md tšer votj syrj samM)
- Sjögren 1832 GS 1 472 (+ ve), 565 (+ va)
- MUSz 1873–81 192 (myös vog ostj nin)
- O. Donner 1879 Verwandtschaft 101 (+ li)
- Halász 1893 NyK 23 267 (+ samJn T slk Km)
- Ojansuu 1922 Pron 62 (+ ink)
- Collinder 1940 Jukag 71
- FUV 1955 62 (sm lp md tšer votj syrj unk samJn T slk Km), 146 (~ mong)
- SKES 1969 1250 (+ ly)
- TESz 3 1976 916
- Honti 1976 NyK 78 88 (+ ostj; v.-suffiksi samaa alkuperää kuin pron:t)
- FUV2 1977 79, 156
- MSzFE 1978 632
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 50 (sm-perm ~ sam)
- Häkkinen 1987 ES 317
- UEW 1988 539–40 (myös ostj v.-suffiksi; vrt. jukag)
- EWUng 1995 1517