Etymologiadata:imsm:sooni
*sooni
Vastineet:
- Suomi: suoni
- Karjala: suoni
- Vepsä: son’
- Vatja: sooni
- Pohjoisviro: soon
- Eteläviro: su̬u̬ń
- Liivi: sūoņ
mksm. *sooni < kksm. *saani < vksm. *sënǝ̑ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
suoni (Agr soonet mon.; yl.) ’Ader’, murt. myös ’jänne; (harv.) suoli; hermo; puun syy’, yhd. veri-, vesisuoni, johd. suonekas, suonia (et. savmurt.) ’vetää suonta; peittyä seitin tapaisiin suoniin (et. muokattu maa)’
~ ink sōni ’suoni’, elosōni ’valtimo’ | ka suoni ’suoni, jänne; suoli; puun syy’, suonie ’peittyä seittiin (maa)’, suonistoa ’vetää suonta’ | ly suoń(i) ’suoni, jänne; suoli; puun syy’ | ve soń ’suoni, jänne’ | va sōni ’(veri)suoni’ | vi soon ’(veri-, vesi)suoni; jänne; lihas; ura, uurre, varho’ | li sūoń ’suoni’
~ ink sōni ’suoni’, elosōni ’valtimo’ | ka suoni ’suoni, jänne; suoli; puun syy’, suonie ’peittyä seittiin (maa)’, suonistoa ’vetää suonta’ | ly suoń(i) ’suoni, jänne; suoli; puun syy’ | ve soń ’suoni, jänne’ | va sōni ’(veri)suoni’ | vi soon ’(veri-, vesi)suoni; jänne; lihas; ura, uurre, varho’ | li sūoń ’suoni’
= lp suodnâ ’jänne, jännerihma; (In Ko Kld T myös) suoni’ | md san ’suoni; jänne’ | tšer šün ’jänne’ | votj se̮n id. | syrj se̮n ’suoni; jänne’ | vogE tɛ̮̄n, I tān, L tē̮n, P tān ’suoni, jänne; soittimen kieli’ | ostjI lan, E ton, P lan, ᴧɔn ’suoni, jänne’ | unk ín ’jänne’ || samJr tenʾ ’jänne, jännerihma’ | Jn tīʾ ’jänne’ | T taŋa id. | slk tšen | Km ten | Kb tan | M ten ’suoni; jänne’
? < ieur *sHi-nu, vrt. mys sena-wa, ns Sehne ’jänne’, av hinu- ’side, kytkyt’. — Aiemmin esitetyt vertailut ieur sanaan *snēų-(e)r (tai »esi-ieur» *sen-, vrt. esim. m-int snā́van ’jänne, hermo, lihas’, av snāvar ’jänne, nuora’, kr neũron, lat nervus ’hermo’) ovat äänt. kannalta hylättäviä.
Lähdekirjallisuus:
- Moller 1756 Beskr 161 (sm ~ ruots saks)
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 440 (sm ~ lp)
- Ganander 1787 NFL 3 85a (+ vi)
- Sjögren 1821 GS 1 29 (+ tšer votj)
- Castrén 1844 EGS 158 (+ syrj)
- Castrén Suomi 1845 182 (+ ostj samJr)
- Castrén 1849 Ostj 99 (~ syrj ostj samJn slk)
- Diefenbach 1851 VWGoth 2 212 (~ germ)
- Boller 1855 SbAW 17 353 (+ unk)
- Ahlqvist 1856 WotGr 151 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 105 (+ ve)
- Ahlqvist 1861 MMdGr 170 (+ md)
- Europaeus 1868 Suomi 2:7 51 (+ vog; sgr ~ ieur turk)
- Budenz 1869 NyK 7 43 (+ li)
- MUSz 1873–81 817
- VW 1 1874 160
- Halász 1893 NyK 23 270 (sgr ~ sam)
- Munkácsi 1901 ÁKE 367 (sgr < ir)
- Paasonen 1903 s-laute 19–20
- Collinder 1934 IUS 70 (ural ~ ieur)
- FUV 1955 58
- SKES 1969 1116–17 (+ ka ly; sgr ~ sam, vrt. ieur)
- TESz 2 1970 208
- MSzFE 1971 318
- Joki 1973 SUST 151 316 (ural ~ ieur)
- FUV2 1977 75
- Rédei 1986 ZIUS 41 (ural < esiarj t. ieur *sen-)
- UEW 1988 441
- Sammallahti 1988 UrLang 548 (sgr)
- Salminen Vir 1990 499 (myös sam)
- EWUng 1993 611
- Koivulehto 1995 Ginkgo 13 126–28 (< ieur *sHi-nu)
- Koivulehto 1999 Poluilla 210
|- | Aikio 2012 SUST: 234 | + || || || | VÄITE? | kur *a > ksm *oo soinnillisen yksittäiskonsonantin ja suppean vokaalin edellä [paralleelein]