Etymologiadata:imsm:sikla
*sikla
Vastineet:
mksm. *sikla (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
siula (JuslP, Gan 1787; etup. K- ja PSm EKarj, paik. hämmurt. Satak) ’nuotan sivuverkko; verkon paula; nuotan vetoköysi; (PSm myös) poroaitaukseen johtava sivuaita / Flügel bzw. Seitennetz des Zugnetzes; Sim; Zugleine des Zugnetzes; Zaun, durch den die Rentiere ins Gehege gelenkt werden’, sikla (Gan; laajalti Karj Savo) ’nuotan uloin merkki’
~ ka sikla ’nuotan uloin, harva verkko; poroaitauksen johdeaidan pää’ | ly šigl ’nuotan sivuverkko’ (sm ka > lpN siwˈle (In Ko Kld) ’nuotan t. ajoverkon pää, joka on lähellä rantaa t. venettä’)
~ ka sikla ’nuotan uloin, harva verkko; poroaitauksen johdeaidan pää’ | ly šigl ’nuotan sivuverkko’ (sm ka > lpN siwˈle (In Ko Kld) ’nuotan t. ajoverkon pää, joka on lähellä rantaa t. venettä’)
< baltt, vrt. liett tiñklas ’verkko, kalastusverkko; sadin, paula’, latv tīkls ’verkko’, mpr sasin-tinklo ’jänisverkko’.
Lähdekirjallisuus:
- Europaeus 1870 Suomi 2:8 80 (sm ~ ka)
- Tunkelo 1906 SUSA 23:31 1–3 (< germ *seǥla-, vrt. saks segel, mn segl ’purje’ ieur juuresta *sek- ’leikata’)
- Setälä 1912–13 FUF 13 451 (< germ)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 788 (lp < sm)
- Karsten 1944 FmS 10 509–10 (< mr sigill ’purje’)
- Ruoppila 1967 KalKansank 44–45 (+ ly)
- SKES 1969 1048–49 (germ alkuperä merk:n takia epävarma)
- Koivulehto Vir 1979 267–69 (< baltt)