Etymologiadata:imsm:siili

*siili

Vastineet:

• Suomi: siili (lainasana ← viro)
• Karjala: tšiili
• Vepsä:
• Vatja: siili
• Pohjoisviro: siil
• Eteläviro: siiĺ
• Liivi: sīļ

mksm. *siili < kksm. *sijeli < vksm. *śijǝlǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

siili¹ (Kal 1835; eri tahoilla ESm) ’Erinaceus / Igel’
~ ka tšiili | va (Ahlqv) sīli | vi siil (g. siili) | li sīĺ id.

= mdE śejeĺ, M śejəĺ | tšerL šülə | vog (Pallas) soule | unk sün, murt. sül, vanh. kiel. szül ’siili’. — Lienee ajateltavissa, että sm sana siili on lainaa < vi; tähän viittaa sanan nuoruus sm kirjak:ssä sekä murrelevikki. Siili on Suomen luonnossa myöhäinen tulokas, ja niitä on tiettävästi tuotu nimenomaan Virosta 1800-luvulla. Vrt. iilikotti.

Lähdekirjallisuus:

• Ahlqvist 1856 WotGr 151 (va ~ vi)
• Ahlqvist 1861 MMdGr 171 (sm ~ mdM)
• Budenz 1867 NyK 6 434 (sm ~ vi li md unk)
• MUSz 1873–81 357 (sm ~ vi md unk)
• VW 1 1874 (sm ~ va vi li md unk)
• Munkácsi 1901 ÁKE 550 (+ tšer)
• Wichmann 1911–12 FUF 11 286 (+ ka)
• Kálmán 1934 MNy 30 103–04 (+ vog)
• SzófSz 1941 277 (? vog)
• FUV 1955 113 (sm ~ md tšer unk)
• SKES 1969 1014 (? vog)
• TESz 3 1976 629–30 (sm ~ vi md tšer vog unk)
• FUV2 1977 127
• MSzFE 1978 557
• Sammallahti 1988 UrLang 549
• UEW 1988 478 (sm ~ vi md tšer vog unk)
• EWUng 1995 1373

[siili Álgu-tietokannassa]

SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat

Uralilainen

Lähde, s.	M	S	E	L	Väite	Argumentit
Budenz 1867 NyK: 434					= ers сеель, mkš śejəľ, unk (murt.) sül- 'siili'
Szinnyei 1927: 143					= md, maM шÿлӹ, unk (murt.) sül, szül 'siili'
Kálmán 1934 MNy: 103–4	+				= md, ma, unk sün, mns (Pallas) <Soule> 'siili'
Kallio 2007 SUST: 239	+				Tarkennus: < kksm *sijeli < vksm *śijili	suppeitten ja puolisuppeitten etuvokaalien jäljessä *j:n kato tuotti uusia pitkiä etuvokaaleja
Pystynen 2020 FUF: 80	-				Tarkennus: < kur *śixələ	unk szül < *siü̯l, mns soule < kmns *säɣlə eivät sovi *j:lliseen rekonstruktioon

EVE:n sana-artikkeli

EVE:siili