Etymologiadata:imsm:sicka⇒
*sicka⇒
Vastineet:
mksm. *sicka⇒ < kksm. *sicka- < vksm. *śïčka- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sitkain (Alm 1758 sitcain-wacoja; Jusl 1745 sitkama; laajalti murt., ei Länsip Verml) ’kerralla kylvettävä kaista pellossa; kylvökaistan raja t. rajamerkki / Ackerstreifen von der Breite eines Saatwurfes; Rand od. Grenzzeichen eines solchen Saatstreifens’, rinn. paik. sitka, sitkele (KSm), sitkelöin (osin EPohjanm)
~ ka sitkelmö, sikkelin ’sitkaimin merkitty kylvöala; sitkain’ | ly sikloimi ’sitkain, ? kylvökaistan raja’, sikkoloida ’merkitä kylvökaista’ | ve sikle̮ita id. | vi site (g. sitme), murt. sitme (mon. sitmed, sitkmed), viE hitse (mon. hits(k)med) ’kylvökaista t. sen merkki’
~ ka sitkelmö, sikkelin ’sitkaimin merkitty kylvöala; sitkain’ | ly sikloimi ’sitkain, ? kylvökaistan raja’, sikkoloida ’merkitä kylvökaista’ | ve sikle̮ita id. | vi site (g. sitme), murt. sitme (mon. sitmed, sitkmed), viE hitse (mon. hits(k)med) ’kylvökaista t. sen merkki’
? = lpN čâskes ’leveä kappale (et. kalaa, lihaa)’; s:n kantasana on ilm. lp čâsˈket ’lyödä, leikata pala; heittää; ylittää järvi’.
Lähdekirjallisuus:
- Ojansuu Vir 1909 54 (sm ~ viE)
- Kettunen 1913 SUST 33 75 (~ viP)
- Setälä 1919 TS 10 946 (+ ve)
- Turunen 1946 SUST 89 72 (+ ly)
- SKES 1969 1046 (+ ka)
- Koponen 1998 SUST 230 93
- Sammallahti 1999 Poluilla 75 (+ lp)