Etymologiadata:imsm:sicä
*sicä
Vastineet:
- Suomi: sisä-
- Karjala: sisä-
- Vepsä: šižal’←
- Vatja: sisi←
- Pohjoisviro: sise-
- Eteläviro: sise-
- Liivi: sizāl←
mksm. *sicä < kksm. *sicä < vksm. *śićä (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sisä- (Agr; yl.) ’(b)innen-, innere(s / r)’: vain sijam. sisällä, sisässä, sisään jne., yhd. sisäpuoli, sisäelin, sisätauti, sisäministeri jne., johd. sisäinen, sisällys (vanh. kiel. sisälläpito; Agr sisellyxet ’sisälmykset; sisäpuoli’), sisältää (1847), sisältö, sisälmys, sisäkkö, sisu (ks. tätä), sisus, sisusta, sisustaa, sisustus, sisi-: sisikunta
~ ink sises, sissē ’sisässä, sisään’, sisus, sisipōli ’sisäpuoli’ | ka sisässä, sisäh ’sisässä, mukana; sisään’, sisälö ’puseron, vaatteen sisäpuoli; povi’ | ve šižaĺ ’(vaatteen) povi’ | va (Ahlqv) sisüs, (Tsv) sizus ’sisus, sisälmykset, täyte’ | vi sees ’sisässä’, sisse ’sisään’, sise- yhd:oissa: sisepool ’sisäpuoli’, siseelu ’sielunelämä’ jne., sisi-: sisikond ’sisälmykset’ | li sizāl ’sisällä’, siʾzzəl, siʾllə ’sisälle’, sizāĺi ’sisäinen’, siʾžgənd (? < vi) ’sisälmykset’ (ims > lp sisâ ’sisään, sisälle’, N sisˈtĕ (E U Pi Lu In Ko) ’sisältä; (N In Ko myös) sisällä, -ssä’)
~ ink sises, sissē ’sisässä, sisään’, sisus, sisipōli ’sisäpuoli’ | ka sisässä, sisäh ’sisässä, mukana; sisään’, sisälö ’puseron, vaatteen sisäpuoli; povi’ | ve šižaĺ ’(vaatteen) povi’ | va (Ahlqv) sisüs, (Tsv) sizus ’sisus, sisälmykset, täyte’ | vi sees ’sisässä’, sisse ’sisään’, sise- yhd:oissa: sisepool ’sisäpuoli’, siseelu ’sielunelämä’ jne., sisi-: sisikond ’sisälmykset’ | li sizāl ’sisällä’, siʾzzəl, siʾllə ’sisälle’, sizāĺi ’sisäinen’, siʾžgənd (? < vi) ’sisälmykset’ (ims > lp sisâ ’sisään, sisälle’, N sisˈtĕ (E U Pi Lu In Ko) ’sisältä; (N In Ko myös) sisällä, -ssä’)
? = mdM seźəm, śezəm ’ydinpuu’. Sanalle etäisemmistä sukukielistä (unk sam) esitetyt vastineet tuskin tulevat kyseeseen.
Lähdekirjallisuus:
- Ganander 1787 NFL 3 53a (sm ~ vi)
- Sjögren 1849 MélR 1 190 (+ li)
- Lönnrot 1854 Enare 250 (+ lpN In)
- Ahlqvist 1856 WotGr 151 (+ va)
- MUSz 1873–81 285 (~ unk szék ’sisus’)
- Budenz 1879 BB 4 240 (lp < sm)
- Setälä 1890–91 ÄH 235 (+ ve)
- Simonyi & Munkácsi 1893 NyK 23 90 (sm ~ unk szügy ’rinta’, samJr śonzea ’maha’)
- Genetz 1896 Sgr đ 9 (+ ka; lp < sm)
- Tunkelo 1908 Alkusm 99 (+ md)
- Paasonen 1917 Beiträge 171 (unk szügy ~ samJn śud́o, T sinśa, Taigi künšu-m ’rinta’)
- Mägiste 1925 Rosona 79 (+ ink)
- E. Itkonen Vir 1948 141 (lp < sm; epävarma sam vastine)
- SKES 1969 1045–46 (~ ?? unk szügy, ?? samJn T Taigi)
- TESz 3 1976 810 (unk ? ~ sm ? sam)
- Häkkinen 1987 ES 283–85
- UEW 1988 480 (sm ? ~ unk ? sam)
- T. Itkonen 1997 FUF 54 248 (sm ~ md)