Etymologiadata:imsm:sekä
*sekä
Vastineet:
mksm. *sekä < vksm. *? (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
seka (Agr) ’etw. Gemischtes’: yl. sekaan, seassa; seka- yhd:oissa sekakuoro, sekapäinen, sekarotuinen, sekasorto, sekasikiö (1853) jne.; seota, sekoittaa, sekaantua (Agr), seos, sekainen, sekava, sekalainen, sekaisin
~ ink seas ’seassa’, sekkā ’sekaan’, sekkoittā ’sekoittaa’ | ka sejassa, sekah; sekuo, sevota ’sekaantua, sotkeutua; eksyä; erehtyä; seota’, sevoittoa ’sekoittaa, sotkea; puhua sekavia; panna sekaisin’, sekaine ’jhk sekoittunut; sekaisin oleva, sotkuinen’, sekava ’sekava; epävakainen (sää)’, sekaisin | ly šegota ’sotkeutua, sekaantua’, šegoittada ’sekoittaa, sotkea, häiritä’ | ve sega ’häiriö, haitta; sekaisin’, segoida ’harhautua, eksyä; sotkeutua’, segoitada ’sekoitella, sekoittaa’ | va segaz ’seassa’, seätä ’sekoittaa’, segottā id. | vi sekka ’sekaan, joukkoon’, seas ’joukossa, seassa’, segada ’sekoittaa, sotkea’, segu ’sekoitus’, segadus ’id., sekasotku’, segane ’sekainen, sotkuinen’ | li siegās ’seassa’, sieʾggə ’sekaan’, sieʾggə ’sekoittaa’. — Ims > lpN sække (Pi Lu In Ko Kld) ’sekoitus; -sekainen’; N sækka (Pi Lu In Ko) ’sekaan’; N sǣkkânit (Pi Lu In Ko Kld T) ’sekaantua, seota’; N sǣgotit (Lu In) ’sekoittaa’.
~ ink seas ’seassa’, sekkā ’sekaan’, sekkoittā ’sekoittaa’ | ka sejassa, sekah; sekuo, sevota ’sekaantua, sotkeutua; eksyä; erehtyä; seota’, sevoittoa ’sekoittaa, sotkea; puhua sekavia; panna sekaisin’, sekaine ’jhk sekoittunut; sekaisin oleva, sotkuinen’, sekava ’sekava; epävakainen (sää)’, sekaisin | ly šegota ’sotkeutua, sekaantua’, šegoittada ’sekoittaa, sotkea, häiritä’ | ve sega ’häiriö, haitta; sekaisin’, segoida ’harhautua, eksyä; sotkeutua’, segoitada ’sekoitella, sekoittaa’ | va segaz ’seassa’, seätä ’sekoittaa’, segottā id. | vi sekka ’sekaan, joukkoon’, seas ’joukossa, seassa’, segada ’sekoittaa, sotkea’, segu ’sekoitus’, segadus ’id., sekasotku’, segane ’sekainen, sotkuinen’ | li siegās ’seassa’, sieʾggə ’sekaan’, sieʾggə ’sekoittaa’. — Ims > lpN sække (Pi Lu In Ko Kld) ’sekoitus; -sekainen’; N sækka (Pi Lu In Ko) ’sekaan’; N sǣkkânit (Pi Lu In Ko Kld T) ’sekaantua, seota’; N sǣgotit (Lu In) ’sekoittaa’.
Lähdekirjallisuus:
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 451 (sm sekoittaa ~ lp säkotet)
- Ganander 1787 NFL 3 33a (+ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 150 (+ va)
- Qvigstad 1881 Beiträge 109
- Budenz 1884 NyK 18 292 (+ ve)
- Anderson 1893 Wandl 70 (+ ka li)
- Lagercrantz 1939 LpWsch 776–77 (lp < sm)
- SKES 1969 992–93 (+ ly)