Etymologiadata:imsm:seemi

*seemi

Vastineet:

• Suomi: siemi
• Karjala:
• Vepsä:
• Vatja:
• Pohjoisviro: sõõm←
• Eteläviro: syym←
• Liivi: sēmḑa←

mksm. *seemi < kksm. *seemi < vksm. *śämǝ (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

siemaista (Lönnr 1880; eri tahoilla murt.) ’juoda ahnaasti t. nopeasti, kulauttaa, hörpätä / gierig od. schnell trinken, hinunterkippen, -schlürfen’, siemaus, sieme (Finno n. 1580; vanh. kiel.) ’siemaus; juoma’, siemi (Agr vesisiemi) id.
~ vi sõõm (g. sõõmu) ’siemaus’ (murt. simada ’juoda’ luult. < sm) | li sēmd́a ’maito’

= mdE śimems, M śiməms ’juoda’, E śimeks ’juoma’. — LpLu siepmalin (juhkat) ’(juoda) yhdellä siemauksella’ < sm.

Lähdekirjallisuus:

• Sjögren 1849 MélR 1 23 (sm siemi ~ li)
• Lindström Suomi 1852 84 (sm ~ md sian ’juoda’)
• Ahlqvist 1879 EtymLex 134 (sm ~ md)
• Paasonen 1903 s-laute 60–61 (sm vi lp (kai < sm) md)
• Mägiste 1927 EKeel 6 150
• SKES 1969 1008 (vi murt. luult. < sm)
• UEW 1988 773

[siemaista Álgu-tietokannassa]

EVE:n sana-artikkeli

EVE:siemata

Keskustelu

Indo-iranilainen lainaetymologia

Kantauralin *ćämi-asuun palautetulle sanueelle, johon siis kuuluvat mm. sm. siemi, siemaista, vi. sõõm 'siemaus', mdE śimems 'juoda' jne. on esitetty indoiranilainen lainaetymologia, jonka mukaan sanue on mahdollisesti lainattu kantaindoiranin sanasta kii. *ʒ́hauman- > skt. hóman- ’sacrificial pouring, sacrifice’ (UED: 114). Äänteellisesti ja merkityksenä puolestaan varmaan mahdollisuuksien rajoissa oleva tapaus, mutta ehdottaisin kilpailevaa iranilaista lainaetymologiaa, jossa lainaoriginaali on kantairanin *či̭am 'to swallow' (Cheung 2007: 39-40). Avestan š́am- ‘to swallow’ ja Khotanin sakan tsām- 'to swallow' viittaavat Cheungin mukaan juuri kantairanin *či̭-yhtymään. En muista, että äännesubstituutiolle kiran. či̭- > kur. *ć- olisi esitetty rinnakkaistapauksia, mutta varmaankin äänteellisesti suhteellisen odotuksenmukainen substituutio silti. Vokaalisubstituutiolle kiran. *a > kur. *ä varmaan voi olla useampiakin selityksiä, esim. liudentunut äänneympäristö ja onhan ainakin yksittäisiin kielihaaroihin rajoittuvien lainojen joukossa tunnetusti myös ns. "ä-lainoja". Merkityksen osalta huomautettakoon, että vastineilla on iranilaisella taholla myös 'juomisen' merkityksiä, esim. ossI cymyn, D cumun 'to sip (tea, coffee, soup), gulp'. Kuulisin mielelläni huomioita puolesta tai vastaan. --Niklas Metsäranta (keskustelu) 29. maaliskuuta 2021 kello 22.53 (EEST)

Äänteellisesti oikein lupaavan tuntuinen rinnastus. Myös 'siemaisemisen' merkitys näyttää olevan jo osseettia vanhempaa perua: LIV (389, *kᵘem-) esittää sanskritista ā́-cāmati 'schlürfen'. Sama merkitys annettuna myös khotanista ja sogdista, jotka Cheung jostain syystä glossaakin 'swallow'.

Pientä lisäpohdintaa tuntuisi tosin kaipaavaan ims. sanueen muoto-oppi, siemi → siema(is)ta kun viittaa alkuperäiseen nominikantaan (jo mordvasta poiketen). Löytyyköhän iranin puolelta mitään juurinomineita merkityksessä 'siemaus' tms.? --J. Pystynen (lähetä viesti) 31. maaliskuuta 2021 kello 18.08 (EEST)