Etymologiadata:imsm:salva-
Ulkoasu
*salva-
Vastineet:
- Suomi: salvaa
- Karjala: salvoa
- Vepsä: sauvatada
- Vatja: salvaa
- Pohjoisviro: salvama
- Eteläviro: salvama
- Liivi: S sall
mksm. *salva- < kksm. *salwa- < vksm. *salwa- (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
salvaa (Koll 1648; laajalti häm- ja itämurt. Pohjanm PSm) ’kuohita, kastroida / kastrieren, verschneiden’, salvata (paik. murt.) id., murt. myös ’kaluta, purra; leikata, lyhentää; ottaa osa jstak (esim. perunoita maasta varsia nyhtämättä; kuoria maitoa)’, johd. salvaja, salvuri ’kuohari’; salvia, salvias, salvio (nämä EPohjanm ja ymp.), salvo (Flor 1678 salwoi; PSm, paik. savmurt.), salvu (PSatak, paik. PHäme PSm) ’kuohittu eläin’, yhd. salvo-, salvuhärkä, -kukko, -pässi; salu (paik. Peräp Länsip), sallo (-l(l)- < -lv-; paik. EHäme) ’salvettu pässi’
~ ka salvoa ’salvaa, kuohita’, salvo ’kuohitseminen; salvettu eläin’ (salvohäkki, -pošši ’salvuhärkä, -pässi’) | ly salvada, sauv(a)da, sauvoa ’kuohita’ | ve salvatta, souvatada id. | vi salvata ’pistää (hyönteinen, käärme), purra, puraista; varastaa’ | li sall (prs. salab; Sal) ’purra’
~ ka salvoa ’salvaa, kuohita’, salvo ’kuohitseminen; salvettu eläin’ (salvohäkki, -pošši ’salvuhärkä, -pässi’) | ly salvada, sauv(a)da, sauvoa ’kuohita’ | ve salvatta, souvatada id. | vi salvata ’pistää (hyönteinen, käärme), purra, puraista; varastaa’ | li sall (prs. salab; Sal) ’purra’
= lpE suolvedh ’purra (esim. koira)’
Samaa sanuetta kuin salvoa. Sanue voinee kuulua samaan pesyeeseen kuin s.v. salia mainitut sanat, mutta siinä tapauksessa lpE sana olisi alkukonsonanttinsa perusteella (klp *s- pro *ć-) vanha laina < ims. Myöhempiä lainoja ovat lpN salˈvet ’iskeytyä t. pureutua kiinni jhk (et. tappelussa); olla hellittämättä otettaan’ < sm salva-; N salˈvo (In) ’salvopässi’ < sm salvo t. salvu.
Lähdekirjallisuus:
- Kirjallisuus ks. salvoa
salvoa, salvota (molemmat etup. hämmurt.), salvaa (Ljungo 1609; yl.), (paik. länsimurt. myös) salvata ’liittää rakennushirret toisiinsa loveamalla niiden päät, tehdä hirsirakennusta / Balken für einen Blockbau zurechtzimmern, einen Blockbau errichten’, salvo ’hirren päähän t. kaadettavaan puuhun tehty lovi; hirsiseinän nurkkaliitos, ulkonurkka (nämä merk:t laajalti länsimurt.); hirsirakennuksen teko; viljalaari (Finno 1583; et. Vars- ja KaakkSm)’, salvain (etup. itämurt.) ’loveamalla tehty nurkkaliitos’, salvos ’keskeneräinen hirsirakennus, hirsikehikko (itämurt.); nurkkaliitos (laajalti et. länsimurt.)’
~ ink salvā ’veistää nurkkaa’, salvoa ’salvaa rakennusta, rakentaa’, salvo ’kaivon kehikko; viljapurnu, laari, hinkalo’ | ka salvoa ’loveta rakennushirsien päät ja liittää ne yhteen nurkaksi; rakentaa tällä tavoin, salvoa’, salvo (mm.) ’keskeneräinen hirsirakennus; kehikko, salvos’ | ly salvada, sauv(a)da, sauvoa ’salvaa rakennusta’, salv(o) ’rakennuksenkehä, salvo, kaivonkehä’ | ve salvta (Ahlqv), sauda, souda (prs. salvan, sauvan, souvan) ’salvaa, rakentaa, hakata rakennuksen t. huoneen nurkkaa’ | va salvā ’salvaa (rakennusta)’, salvo ’hinkalo, kaivon puite’ | vi salvata ’salvaa rakennus’, salv (g. -e) ’viljahinkalo’.
~ ink salvā ’veistää nurkkaa’, salvoa ’salvaa rakennusta, rakentaa’, salvo ’kaivon kehikko; viljapurnu, laari, hinkalo’ | ka salvoa ’loveta rakennushirsien päät ja liittää ne yhteen nurkaksi; rakentaa tällä tavoin, salvoa’, salvo (mm.) ’keskeneräinen hirsirakennus; kehikko, salvos’ | ly salvada, sauv(a)da, sauvoa ’salvaa rakennusta’, salv(o) ’rakennuksenkehä, salvo, kaivonkehä’ | ve salvta (Ahlqv), sauda, souda (prs. salvan, sauvan, souvan) ’salvaa, rakentaa, hakata rakennuksen t. huoneen nurkkaa’ | va salvā ’salvaa (rakennusta)’, salvo ’hinkalo, kaivon puite’ | vi salvata ’salvaa rakennus’, salv (g. -e) ’viljahinkalo’.
Samaa sanuetta kuin salvaa, ks. tätä. — Sm > lpIn sälviđ, Ko salva̮d ’salvoa, rakentaa’, N salˈvo (In) ’lovi seinähirren päässä; hirsien välinen rako; (In) nurkkasalvos; hirsirakennuksen sisänurkka’.
Lähdekirjallisuus:
- Ahrens 1843 GrEhstn 127 (sm salvo (← salvaa) ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 150 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 103 (+ ve)
- MUSz 1873–81 298 (s.v. unk szilánk ’sälö, pirstale’; tšer šulam ’leikata; salvaa’, vog sal- ’säie, sälö’, unk szalu ’kourukirves’ ~ mm. sm salve-, salva-)
- VW 2 1876 15 (+ li)
- Qvigstad 1881 Beiträge 217 (sm salvata, vi ~ lp salˈvet)
- O. Donner 1882 Suomi 2:15 287 (sm ~ tšer)
- Setälä 1902–03 FUF 2 259, 260 (s.v. *sale; tšer ehkä ennemmin ~ sm salvaa)
- Setälä 1912–14 FUFA 12 7 (+ ka)
- T. I. Itkonen 1928 SUST 58 41–42 (+ lpE; rakennustermit < sm)
- Nirvi 1944 Sanankieltoja 259–61, 264–66
- Collinder 1964 SvLpO 188 (lpLu sal´vō ainakin ositt. < sm)
- SKES 1969 955 (sm salia ~ tšer šulam, joka ehkä myös sanan salvaa vastine), 957–59 (s.v. salvaa; + ly;? ~ tšer (mahd. ~ salia))
- MSzFE 1978 588–89 (s.v. unk szil; mm. ? tšer sm salia; tšer myös ? ~ sm salvaa)