Siirry sisältöön

Etymologiadata:imsm:salva-

Sanatista

*salva-

Vastineet:

mksm. *salva- < kksm. *salwa- < vksm. *salwa- (P.K.)

SSA:n sana-artikkeli

salvaa (Koll 1648; laajalti häm- ja itämurt. Pohjanm PSm) ’kuohita, kastroida / kastrieren, verschneiden’, salvata (paik. murt.) id., murt. myös ’kaluta, purra; leikata, lyhentää; ottaa osa jstak (esim. perunoita maasta varsia nyhtämättä; kuoria maitoa)’, johd. salvaja, salvurikuohari’; salvia, salvias, salvio (nämä EPohjanm ja ymp.), salvo (Flor 1678 salwoi; PSm, paik. savmurt.), salvu (PSatak, paik. PHäme PSm) ’kuohittu eläin’, yhd. salvo-, salvuhärkä, -kukko, -pässi; salu (paik. Peräp Länsip), sallo (-l(l)- < -lv-; paik. EHäme) ’salvettu pässi
~ ka salvoasalvaa, kuohita’, salvokuohitseminen; salvettu eläin’ (salvohäkki, -poššisalvuhärkä, -pässi’) | ly salvada, sauv(a)da, sauvoakuohita’ | ve salvatta, souvatada id. | vi salvatapistää (hyönteinen, käärme), purra, puraista; varastaa’ | li sall (prs. salab; Sal) ’purra
= lpE suolvedhpurra (esim. koira)
Samaa sanuetta kuin salvoa. Sanue voinee kuulua samaan pesyeeseen kuin s.v. salia mainitut sanat, mutta siinä tapauksessa lpE sana olisi alkukonsonanttinsa perusteella (klp *s- pro *ć-) vanha laina < ims. Myöhempiä lainoja ovat lpN salˈvetiskeytyä t. pureutua kiinni jhk (et. tappelussa); olla hellittämättä otettaan’ < sm salva-; N salˈvo (In) ’salvopässi’ < sm salvo t. salvu.
Lähdekirjallisuus:
salvoa, salvota (molemmat etup. hämmurt.), salvaa (Ljungo 1609; yl.), (paik. länsimurt. myös) salvataliittää rakennushirret toisiinsa loveamalla niiden päät, tehdä hirsirakennusta / Balken für einen Blockbau zurechtzimmern, einen Blockbau errichten’, salvohirren päähän t. kaadettavaan puuhun tehty lovi; hirsiseinän nurkkaliitos, ulkonurkka (nämä merk:t laajalti länsimurt.); hirsirakennuksen teko; viljalaari (Finno 1583; et. Vars- ja KaakkSm)’, salvain (etup. itämurt.) ’loveamalla tehty nurkkaliitos’, salvoskeskeneräinen hirsirakennus, hirsikehikko (itämurt.); nurkkaliitos (laajalti et. länsimurt.)
~ ink salvāveistää nurkkaa’, salvoasalvaa rakennusta, rakentaa’, salvokaivon kehikko; viljapurnu, laari, hinkalo’ | ka salvoaloveta rakennushirsien päät ja liittää ne yhteen nurkaksi; rakentaa tällä tavoin, salvoa’, salvo (mm.) ’keskeneräinen hirsirakennus; kehikko, salvos’ | ly salvada, sauv(a)da, sauvoasalvaa rakennusta’, salv(o)rakennuksenkehä, salvo, kaivonkehä’ | ve salvta (Ahlqv), sauda, souda (prs. salvan, sauvan, souvan) ’salvaa, rakentaa, hakata rakennuksen t. huoneen nurkkaa’ | va salvāsalvaa (rakennusta)’, salvohinkalo, kaivon puite’ | vi salvatasalvaa rakennus’, salv (g. -e) ’viljahinkalo’.
Samaa sanuetta kuin salvaa, ks. tätä. — Sm > lpIn sälviđ, Ko salva̮dsalvoa, rakentaa’, N salˈvo (In) ’lovi seinähirren päässä; hirsien välinen rako; (In) nurkkasalvos; hirsirakennuksen sisänurkka’.
Lähdekirjallisuus:
  • Ahrens 1843 GrEhstn 127 (sm salvo (← salvaa) ~ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 150 (+ va)
  • Ahlqvist 1859 Anteckn 103 (+ ve)
  • MUSz 1873–81 298 (s.v. unk szilánk ’sälö, pirstale’; tšer šulam ’leikata; salvaa’, vog sal- ’säie, sälö’, unk szalu ’kourukirves’ ~ mm. sm salve-, salva-)
  • VW 2 1876 15 (+ li)
  • Qvigstad 1881 Beiträge 217 (sm salvata, vi ~ lp salˈvet)
  • O. Donner 1882 Suomi 2:15 287 (sm ~ tšer)
  • Setälä 1902–03 FUF 2 259, 260 (s.v. *sale; tšer ehkä ennemmin ~ sm salvaa)
  • Setälä 1912–14 FUFA 12 7 (+ ka)
  • T. I. Itkonen 1928 SUST 58 41–42 (+ lpE; rakennustermit < sm)
  • Nirvi 1944 Sanankieltoja 259–61, 264–66
  • Collinder 1964 SvLpO 188 (lpLu sal´vō ainakin ositt. < sm)
  • SKES 1969 955 (sm salia ~ tšer šulam, joka ehkä myös sanan salvaa vastine), 957–59 (s.v. salvaa; + ly;? ~ tšer (mahd. ~ salia))
  • MSzFE 1978 588–89 (s.v. unk szil; mm. ? tšer sm salia; tšer myös ? ~ sm salvaa)

Etymologiadata:imsm:salva-/th

EVE:n sana-artikkeli

EVE:salvaa

Etymologiadata talk:imsm:salva-