Etymologiadata:imsm:süklä/th
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Budenz 1867 NyK: 434 | = ers сильге, mkš ćiľgä 'syylä', ma шыгыле 'ristiselkä', unk vanh. & murt. sül, süly 'keripukki; syyhy' | |||||
| Anderson 1893: 118–19 | + | = md, ma шыгыле 'syylä', unk | ||||
| Setälä 1902 FUF: 240 | + | = saa(P) čivhli 'näppy, finni', md ma unk | ||||
| FUV 1955: 149 | Tarkennus = saa md ma unk < kur *ćüklä | |||||
| Joki 1960 Vir: 353–9 | x | x | = saaE–L vanh. <tjåkle>, P, Ko čeu´ll, Ki чиввьл 'näppy, finni', md, ma, ?unk, ?selk šīla, šēla 'syylä' |
Joki 1960 Vir. 353–359: itäsuomen–karjalan–vepsän syplä on kontaminaatio sanasta nyplä 'nappi'; mordvan E śiľďej, M śiľďi on kontaminaatio samanasuisesta sanasta 'mätäs'; Ketin selkupin šī̮la osoittaa kur. sananalkuiseksi konsonantiksi *ć:n; turkkilaiskielissä on samankaltaisia sanoja ainoastaan samanlaisen äännemaalailun takia, alkusukulaisuus- tai lainayhteyttä ei ole.
Alatalo 2004 SkWb. huomauttaa, että selkupin šī̮la 'syylä' on haamusana: sana tarkoittaa 'naskalia' (← ven. шило), jonka Donner lienee muistiinpanoihinsa glossannut ru. syl ja sitten väärin suomentanut 'syyläksi'.