Etymologiadata:imsm:südän
*südän
Vastineet:
mksm. *südän < kksm. *sütämi < vksm. *śüďämǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
sydän (Agr; yl.) ’Herz’, johd. sydämellinen, sydäntyä (paik. EPohjanm kaakkmurt.) ’vimmastua’, syöntyä (PKarj Savo Kain, paik. PSm) ’id.; yltyä, intoutua’, sydämistyä ’suuttua’, sydämetön, yhd. sydänala, sydänhalvaus, sydänystävä, sydänyö, sydäntalvi, -kesä
~ ink süän ’sydän, vatsan seutu’, süämmuna ’sydän’, süöntüä ’suuttua’ | ka seän (iness. seämessä) ’sydän, sydänala; terveys; sielu, mieli; (leivonnaisen) sisus; ydin; sisäpuoli, sisällys; (mon. seämet) aivinat; sydänmaa; keskikohta’, seämikäs ’sydämellinen, lempeä; pahansisuinen, kiukkuinen, äkkipikainen’, seäntyö ’suuttua, sydämistyä’, seänkerä ’sydän; (mon.) munuainen’, seänhiiret ’munuaiset’ | ly šüdäin ’sisus, keskus, ydin; hienoin pellava, aivina; piiraan täyte’, šiändüdä ’suuttua’ | ve süd́äin ’sydän; sisus, sisäosa, ydin’, süd́äinkera ’sydän’ | va süä (g. süämē) ’sydän; sisus’, süätüä, (Tsv) süäntüä ’suuttua’ | vi süda (g. südame) ’sydän; sisus, keskikohta’, südametu ’sydämetön’, südakas ’rohkea, peloton’, söandada ’rohjeta’ | li sidām ’sydän; keskiosa, sisus’
~ ink süän ’sydän, vatsan seutu’, süämmuna ’sydän’, süöntüä ’suuttua’ | ka seän (iness. seämessä) ’sydän, sydänala; terveys; sielu, mieli; (leivonnaisen) sisus; ydin; sisäpuoli, sisällys; (mon. seämet) aivinat; sydänmaa; keskikohta’, seämikäs ’sydämellinen, lempeä; pahansisuinen, kiukkuinen, äkkipikainen’, seäntyö ’suuttua, sydämistyä’, seänkerä ’sydän; (mon.) munuainen’, seänhiiret ’munuaiset’ | ly šüdäin ’sisus, keskus, ydin; hienoin pellava, aivina; piiraan täyte’, šiändüdä ’suuttua’ | ve süd́äin ’sydän; sisus, sisäosa, ydin’, süd́äinkera ’sydän’ | va süä (g. süämē) ’sydän; sisus’, süätüä, (Tsv) süäntüä ’suuttua’ | vi süda (g. südame) ’sydän; sisus, keskikohta’, südametu ’sydämetön’, südakas ’rohkea, peloton’, söandada ’rohjeta’ | li sidām ’sydän; keskiosa, sisus’
= lp čâđâ ’läpi, kautta, poikki’, Ko čā̮ˈđĕ (g. ča̮đđam) ’sydän’ | mdE śed́ej, śed́eŋ, M śed́i ’sydän’ | tšer šüm ’sydän’ | votj śulem ’sydän; sisin; sydänpuu’ | syrj śe̮le̮m ’sydän’ | vogE šäm, I šim, L ši̮m, P sim | ostjI E sĕm, P sä̆m | unk szívid. || samJr śej ’sydän’ | Jn seo, seijo | T sa, soa | slk sītše, sīd́e | Km sī | Kb sei id. | M keje-m | Taigi kei-m (-m yks. 1. p. poss.-suff.) | Krg geïde (-de yks. 3. p. poss.-suff.) id.
Lähdekirjallisuus:
- Rudbeck 1717 Spec 78 (sm ~ unk)
- Fischer 1747 VocSib 97 (sm ~ md tšer vog ostj unk samJr)
- Ganander 1787 NFL 3 94a (sm ~ vi)
- Sjögren 1821 GS 1 29 (~ md tšer syrj vog ostj)
- Klaproth 1823 AP 142 (+ ka votj)
- Sjögren 1849 MélR 1 209 (+ li)
- Lindström Suomi 1852 89 (+ samJn T)
- Ahlqvist 1856 WotGr 153 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 106 (+ ve)
- MUSz 1873–81 300
- VW 1 1874 178
- Budenz 1881 NyK 16 151 (+ samKm)
- Halász 1893 NyK 23 274 (sgr ~ sam)
- Wiklund 1894 LpChr 116 (+ lp)
- Setälä 1902–03 FUF 2 262
- Paasonen 1903 s-laute 30–31
- Setälä 1915 SUSA 30:5 58 (+ slk Kb M Taigi)
- Paasonen 1917 Beiträge 76 (sgr ~ sam)
- Lehtisalo 1933 FUF 21 45 (+ samKrg)
- E. Itkonen 1946 FUF 29 294 (tarkka vastine lpKo)
- FUV 1955 59 (sgr ~ sam)
- SKES 1969 1142–43 (+ ly)
- TESz 3 1976 769
- FUV2 1977 76, 155
- MSzFE 1978 590
- Janhunen 1981 SUSA 77:9 40 (sm-perm ~ sam)
- Häkkinen 1987 ES 296
- Sammallahti 1988 UrLang 549
- UEW 1988 477
- EWUng 1995 1441
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Rudbeck 1717: 78 | = unk szív 'sydän' | |||||
| Gyarmathi 1799: 262 | = udm сюлэм, ko сьӧлӧм, unk, haI sĕm, P sä̆m, nenT śej, enT seju, ngan səə 'sydän' | |||||
| Sjögren 1821: 60–1 | = mkš śeďi, ma шÿм, pe, mns[I] šim 'sydän' | |||||
| Setälä 1902 FUF: 262 | = saa[P] čađa, ers седей 'sydän', mkš, ma pe unk mns ha | |||||
| UEW 1988: s.v. siδä | + | Tarkennus: = saaL tjadda, P, Ko čõõđ, md, ma, pe, unk, mnsE šäm, I, L ši̮m, P sim, haI, E sĕm, P, nen, en, ngan, slk sīče, kam sī, mat keje- 'sydän' < kur *śiδä(-mᴈ) ~ *śüδä(-mᴈ) |