Etymologiadata:imsm:säic̆cen
*säic̆cen
Vastineet:
- Suomi: seitse(mä)n
- Karjala: seittše(me)n
- Vepsä: seičeme
- Vatja: seitsee
- Pohjoisviro: seitse
- Eteläviro: säidse
- Liivi: seis
mksm. *säic̆cen < kksm. *säjcemi < vksm. *śäjćǝmǝ (P.K.)
SSA:n sana-artikkeli
seitsemän (Agr; yl.) ’7’, seitsen et. yhd:oissa seitsentähti ’otava’, seitsenkertainen jne., johd. (ark.) seitikko, seiska
~ ink seitsen, seitsemä(n) | ka seittšemen | ly šeittšeme | ve sītšmen, seitšmen | va seitsē | vi seitse (g. seitsme) | li seis ’7’
~ ink seitsen, seitsemä(n) | ka seittšemen | ly šeittšeme | ve sītšmen, seitšmen | va seitsē | vi seitse (g. seitsme) | li seis ’7’
= lp čieǯâ | mdE śiśem, M śiśəm | tšerL šəm, I šə̑m, šišim | votj śiźi̮m, śiźem | syrj siźi̮m, śiźim ’7’ || ? sam (ksam *sejtwə̑) Jr śiw | Jn seʾo | T śaibə | slk sēĺtši̮ | Km seibu | Kb šeigbe | M keipbe | Taigi keibü ’7’. — Ieur kielten vastaava lukusana (*septm̥) on äänt. läheinen, mutta selvää lainalähdettä ei ole pystytty osoittamaan; ksam sana mahd. < kantatokaarin *śəpət. Ugr kielissä selvästi ir alkuperää.
Lähdekirjallisuus:
- Wexionius 1650 Epitome 3:10 (sm ~ vi)
- Strahlenberg 1730 NOstT liite (sm ~ md tšer votj syrj; myös ugr sam)
- Sajnovics 1770 DemH 60 (+ lp)
- Diefenbach 1851 VWGoth 2 203 (vrt. ieur)
- Europaeus 1853 Räkneorden 12 (+ ka; ~ lp md tšer syrj)
- Ahlqvist 1856 WotGr 40 (+ va)
- Ahlqvist 1863 Suomi 2:1 38 (sm ~ lp md tšer votj syrj; ugr kieliin vrt. ieur)
- Setälä 1890–91 ÄH 399 (+ li)
- Halász 1893 NyK 23 273 (sm, ugr vrt. sam)
- Paasonen 1903 s-laute 40
- Setälä 1911–12 FUF 12 167 (+ ve)
- Gombocz 1912 JuhlakThomsen 12 (~ sam)
- Toivonen 1928 FUF 19 166
- SKES 1969 991 (+ ly)
- Sammallahti 1979 FUF 43 36 (? ~ sam)
- Janhunen 1983 SUST 85 5–6 (sam ? < kantatokaari)
- Häkkinen 1987 ES 271
- UEW 1988 773 (sm vi ~ lp md tšer votj syrj)
- Honti 1993 Grundzahlwörter 100–03 (samoin), 106 (? ~ sam)
- Kulonen 1996 FUF 53 221 (~ sam; äänneasu riittävän läheinen)
- Blažek 1997 JuhlakShevoroshkin 14–17 (sm-perm < baltt, sam < kantatokaari)
SSA:n jälkeen kannatetut etymologiat
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Europaeus 1853: 12–14 | + | = saa(P) čieža, md(ers) сисем, ma шым, шымыт, ko сизим, id. ← ieur, vrt. mia saptan, lat septem id. | ||||
| Napoľskih 2002 kok: 268 | + | = saaP, ers, mkš śiśəm, ma, udm сизьым < ksm–pe ← esiba *setem t. miel. *śetćem, vrt. sl. седмь < kie *septm̥- | muihinkiin ur kieliin on lukusana '7' lainattu ie kielistä; lainautuminen liittynee kymmenjärjestelmän omaksumiseen |
| Lähde, s. | M | S | E | L | Väite | Argumentit |
|---|---|---|---|---|---|---|
| MUSz 1873: 133–4 | + | = saa(P) čieža, ers сисем, mkš śiśəm, ma шым, шымыт, udm сизьым, ko сизим id. | ||||
| Halász 1893 NyK: 273 | = nenT śiʔwə, enT sεʔo, ngan śaibua id. | |||||
| UEW 1988: s.v. śeŋ́ćemä | x | Tarkennus: = saaL gietjav, P, Ki кыджемь, T kīǯǯa̮m, md ma pe < ksm–pe *śeŋ́ćəmä | ||||
| Aikio 2002 FUF: 51 | x | Tarkennus: ksgr *śeśəmə ? = ksam *sejtwə | sam ei ← tok; ksam ? << *sejtmə << *sejtəmə; äännesuhteen epäsäännöllisyys ratkaisematta | |||
| Katz 2003: 288 | Tarkennus: ksgr = mat kejʔbe ~ kejʔbü id. < ksam *ćejtwə̑ < kur *ćējt-; ugr ← vkar | |||||
| EWTsch 2013: s.v. šə̑m | + | Puolesta | ma vokaaliedustus säännöllinen, kaikki muodot < kma *-i- | |||
| Kallio 2018 UH: 261 | + | Tarkennus: vksm *śäjćǝmǝ > kksm *säjceme- > mksm *säi(c)ceme- | kksm *äi > *ei säännöllisesti dentaaliobstruenttien edellä |