Etymologiadata:imsm:ruumën
*ruumën
Vastineet:
mksm. *ruumën (J.P.)
SSA:n sana-artikkeli
ruumen (tav. mon. ruumenet; Agr; yl.), murt. rinn. rummen(et), ruhmen(et), ruummen(et) ’puintiroskat, akanat / Spreu’
~ ink rummen ’akana’ | ka ruumen ’kevyt oljen, tähkien tms. jäte, ruumen’ | ly rūmen, rūme (mon. rūmenet, rūmeget) ’ruumen, helve, silppu; ape’ | ve rumen, rume (mon. rumned, rumged) ’ruumen, akana’ (ly ve > ven murt. Au rúmega ’ruumenet, akanat, silppu’)
~ ink rummen ’akana’ | ka ruumen ’kevyt oljen, tähkien tms. jäte, ruumen’ | ly rūmen, rūme (mon. rūmenet, rūmeget) ’ruumen, helve, silppu; ape’ | ve rumen, rume (mon. rumned, rumged) ’ruumen, akana’ (ly ve > ven murt. Au rúmega ’ruumenet, akanat, silppu’)
? < germ *krūm-, vrt. ns Krume ’leivän sisus; pala, muru’, holl kruim id., nn krume, isl kraumur, krumur ’muru, murena’. — Variantin ruhmen osalta vrt. myös ruhmoa ’ruhjoa’ (s.v. ruhmo).
Lähdekirjallisuus:
- Ahlqvist 1859 Anteckn 103 (sm ~ ve)
- Pogodin 1904 Severnorussk 56 (+ ka; ven < ims)
- Kalima 1915 OLR 71, 207 (+ ly; ims > ven)
- Mägiste 1925 Rosona 75 (+ ink)
- SKES 1969 889
- Hahmo 1990 CSepIFU 3B 212 (ims < germ)